Quantcast
Channel: Elokuvia listalla
Viewing all 1396 articles
Browse latest View live
↧

Huhtikuun elokuvat

May 4, 2015, 1:56 pm
$
0
0
Tenkû no shiro Rapyuta - Laputa - linna taivaalla
Ohjannut Hayao Miyazaki
Japani 1986, 124 min.
Animaatio, Seikkailu
Pääosissa: Mayumi Tanaka, Keiko Yokozawa, Kotoe Hatsui




Legendaarisen Hayao Miyazakin varhaisteos Laputa - linna taivaalla on kaunis ja mielikuvituksellinen animaatio, joka kertoo salaperäisestä, kauan sitten kadonneesta Laputan valtakunnasta ja sen etsijöistä. Temaattisesti elokuvassa käsitellään menneisyyden kaihoa ja vallan väärinkäyttöä. Tarina on sympaattinen ja vauhdikkaan seikkailun lisäksi elokuvassa on myös sopivissa määrin taianomaisuutta ja huumoria, muttakokonaisuutena Laputa ei aivan tavoita Miyazakin myöhempien mestariteosten herkkyyttä.

Pisteytys: 8/10

The Fault in Our Stars - Tähtiin kirjoitettu virhe
Ohjannut Josh Boone
USA 2014, 126 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Shaileine Woodley, Ansel Elgort, Nat Wolff, Laura Dern



Syöpää sairastavien tukiryhmässä tavanneet Hazel (Woodley) ja Gus (Elgort)  ystävystyvät, rakastuvat ja iloitsevat keskenjäävästä elämästä. Traagiseen tarinaan on yritetty saada erikoista twistiä ja mustaa huumoria, mutta muka-radikaali sovinnaisuuksia rikkova sarkasmi jää liian kiltisti puolitiehen ja kliseiset romantiikkakohtaukset viimeistelevät ontuvan kokonaisuuden. Niukasti keskivertoa parempi teiniromanssi, mutta silti lähinnä ajanhukkaa.

Pisteytys: 4/10

X-Men: Days of Future Past
Ohjannut Bryan Singer
USA 2014, 131 min.
Scifi, Toiminta, Seikkailu
Pääosissa: Hugh Jackman, James McAvoy, Michael Fassbender, Jennifer Lawrence



Superin supersankaritrilogian superhyvä kakkososa kiidättää mutantit tällä kertaa 1970-luvulle muuttamaan menneisyyttä, jotta tuhoontuomittu tulevaisuus pelastuisi. Efektit toimivat, tarina on tasapainoinen ja sarjisfaneja hemmotellaan. Muutamat juonenkäänteet tosin jäivät ainakin ensikatselulla vähän hämäriksi tai epäloogisiksi. Laaja hahmogalleria puolestaan on elokuvan heikkous ja vahvuus: mutanttien bongailu on kyllä hauskaa, mutta draaman kannalta koko repertuaarin esittely ei aina tunnu ihan perustellulta. Pienistä vioista huolimatta kokonaisuus toimii mainiosti.

Pisteytys: 8/10

Night Will Fall - Keskitysleirien salattu totuus
Ohjannut André Singer
Iso-Britannia 2014, 75 min.
Dokumentti, Historia
Pääosissa: Helena Bonham Carter, Alfred Hitchcock, Sidney Bernstein



Äärettömän järkyttävä ja pysäyttävä dokumentti käsittelee holokaustin historiaa - aihetta, jota ei koskaan saa unohtaa. Jo vuonna 1945 Alfred Hitchcock ja Sidney Bernstein ryhtyivät työstämään dokumenttifilmiä keskitysleireistä, jotta niiden kauhut saataisiin koko maailman tietoisuuteen. Erinäisistä syistä elokuva ei kuitenkaan koskaan valmistunut. Kuitenkin tämä 69 vuotta myöhemmin valmistunut dokumenttiviimeistelee keskeneräiseksi jääneen projektin ja tutkii samalla syitä sille, miksi näin valtavan tärkeä dokumentointi päätyi keskeneräisenä arkistoon.

Pisteytys: 10/10

Mrs. Doubtfire - Isä sisäkkönä
Ohjannut Chris Columbus
USA 1993,125 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Robin Williams, Sally Field, Pierce Brosnan




Hupaisa komedia kertoo perheenisästä (Williams), joka avioeron jälkeen tekeytyy vanhaksi brittirouvaksi ja juonittelee itsensä ex-vaimonsa taloudenhoitajaksi saadakseen tavata lapsiaan. Yllättävän hyvä perheleffa on myös kiinnostavaa ajankuvaa. Eroperheen ongelmien käsittely ja nykypäivänä snadisti epäkorrekteilta tuntuvat sukupuolivitsit kuvastavat 90-luvun mielenmaisemaa. Robin Williams imitointitaitoineen on tietenkin elokuvan kirkkain tähti. Leffan mahtavat maskeeraukset huomioitiin myös Oscar-palkinnolla.

Pisteytys: 7/10

En duva satt på en gren och funderade på tillvaron
Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien
Ohjannut Roy Andersson
Ruotsi 2014, 101 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Holger Andersson, Nils Westblom, Viktor Gyllenberg


Roy Anderssonin ihmisyystrilogian loistava päätösosa vastaa vuosien aikana kertyneisiin odotuksiin täydellisesti. Elokuva on runollinen ihmisyyssinfonia, mustaakin mustempi komedia, ihailtavan etäännyttävä ja samalla oudon realistinen kuvaus paljaasta ihmisyydestä. Kyyhkynen oksalla istui olevaista pohtien vie visuaalisesti valloittaviin sfääreihin ja on kaikin puolin oivaltava, mutta se myös on trilogian selkeimmin yhteiskuntakriittisin ja kantaaottavin teos. Utmärkt!

Pisteytys: 10/10
↧
Search

The Maltese Falcon - Maltan haukka

May 6, 2015, 2:41 am
$
0
0
Ohjannut John Huston
USA 1941, 100 min.
Rikos, Jännitys
Pääosissa: Humphrey Bogart, Mary Astor, Peter Lorre, Sydney Greenstreet

How are you gonna get the bird?
Kovaksikeitetty yksityisetsivä Sam Spade (Bogart) ajautuu keskelle monimutkaista rikosvyyhtiä. Ensin hänen työparinsa murhataan, ja pian hänet palkkaa epäluotettava nainen, Ruth Wonderly (Astor). Vähitellen kaikki vihjeet johtavat maltan haukan, salaperäisen ja suunnattoman arvokkaan patsaan jäljille. Spaden täytyy ratkaista tapaus pian, sillä poliisit epäilevät hänen olevan murhien takana. Enempää tarinasta ei kannata paljastaa, sillä arvoituksellisen juonen vähitäinen avautuminen on osa elokuvan antamaa nautintoa.

Mittavan uran tehneen John Hustonin esikoisohjaus on nimitetty paristakin syystä elokuvahistorian merkkipaaluksi: ensinnäkin sitä pidetään ensimmäisenä film noir -elokuvana, ja toiseksi sitä on luonnehdittu maailman parhaaksi salapoliisielokuvaksi. Koko elokuva todellakin henkii mehukkaan jännittävää, tyylikästä ja charmikasta film noiria. Film noirilla viitataan kyyniseen rikosdraamaan, jolle tyypillistä on muun muassa saksalaista ekspressionismia henkivä visuaalisuus, protagonistin antisankarius ja tätä houkutteleva femme fatale -hahmo. Film noir toki on aika vaikeasti rajattava kokonaisuus, ja arvostelijat ovat sitä mieltä, ettei sitä voi edes kutsua omaksi tyylilajikseen.

Elokuvan näyttelijät ovat valtavan hyviä. Bogart oli juuri tehnyt läpimurtonsa High Sierran (1941) myötä ja hieman unohduksissa ollut Mary Astor draamaili Maltan haukassa kenties ikimuistoisimman roolinsa. Yhtä elokuvan konnista näytellyt Peter Lorre tunnetaan muun muassa huikeasta rikoselokuvasta M - kaupunki etsii murhaajaa (1931). Erityisen upeaa elokuvassa on se, miten pienin keinoin - vain vähäistä lavastusta käyttäen tai ilman erityisiä teknisiä kommervenkkejä - elokuvan tunnelma on käsinkosketeltavan jännittävä. Maltan haukka myös tihkuu film noirille tyypillisenä pidettyä seksuaalista jännitettä. Kaikkinensa on upeaa, miten vaatimattomista lähtökohdista on syntynyt näin erinomaisen loistava klassikko: esikoisohjaajan tekemä uudelleenfilmatisointi (Maltan haukka, 1931 & Satan Met a Lady, 1936), josta suosionsa huipulla olevat tähtinäyttelijät kieltäytyivät. Sittemmin unohduksiin jäänyttä, tosin vielä 1940-luvulla menestyksen nektaria nauttinutta George Raftia mahtoi jälkeenpäin harmittaa Maltan haukan pääosasta kieltäytyminen!

Pisteytys:
10/10
↧
↧

The Wolf Man - Ihmissusi

May 6, 2015, 4:41 am
$
0
0
Ohjannut George Waggner
USA 1941, 70 min.
Kauhu, Draama
Pääosissa: Lon Chaney Jr., Claude Rains, Evelyn Ankers

It isn't a wolf... it's a werewolf!
Vanha taru kertoo, että ukonhatun kukkiessa täysikuun aikaan voi hyväkin mies muuttua hirviöksi... Tarina osoittautuu todeksi, kun huikentelevainen Larry Talbot (Chaney) seikkailee metsässä väärään aikaan ja kohtaa kummallisen suden, joka ehättää purra Larrya. Muistinmenetykset, oudot surmat ja mystiset jalkakarvat antavat Larrylle aihetta pelätä pahinta. Asiaa pahentaa se, että Larry on tavannut ihastuttavan, joskin jo kihloissa olevan neidon (Ankers) - jonka hän nyt pelkää surmaavansa.

Universalin kauhufilmien sarjassa Ihmissusi oli jo itse asiassa toinen ihmissusia käsittelevä elokuva, mutta vuonna 1935 ilmestynyt Werewolf of London ei ollut kummoinenkaan menestys. Itse asiassa myös Ihmissusi ilmestyi maailman kuohujen kannalta kehnoon aikaan, koska suursota ulotti lonkeronsa Yhdysvaltoihin Pearl Harborin iskun myötä vain muutamia päiviä ennen elokuvan ensi-iltaa. Todellisen maailman kauhujen keskellä elokuvahirvitykset tuskin toimivat erityisen hyvänä todellisuuspakona. Filmi vakiinnutti silti nopeasti paikkansa Universalin monsterikavalkadissa ja sille tehtiin liuta jatko-osia jo 1940-luvulla. Viimeisin Universalin ihmissusiviritys on  The Wolfman (2010), joka tosin taisi olla melkoinen floppi.

Ihmissusi on merkittävä teos, koska sen näkemys ihmissudesta on juurtunut vahvasti populaarikulttuuriin: kahdella jalalla kulkeva, tavallista sutta suurempi karvakasa on tullut tutuksi vuosien varrella useammistakin elokuvista. Samalla ihmissuteen liittyy Jekyll & Hyde -dikotomia, hyvän ja pahan kaksinkamppailu yhdessä ihmisessä. Kiinnostavasta teemasta huolimatta elokuvan juoni on vähän kökkö, mutta jollain kummallisella tavalla tönkköys luo omanlaistaan creepyä tunnelmaa. Karmean (koomisen) hirviön esittelyn sijaan keskipisteenä on Larry, joka muuttuu iloisesta tirkistelijä-flirttailijasta traagiseksi varjoksi entisestä itseästään. Näin ihmissuden tematiikan kautta kuvataan myös seksuaalisuutta, kun Larry-polo joutuu kamppailemaan viettien ja tapakulttuurin välillä, peläten villejä himojaan. Muutamat juonikuviot ja hahmojen yksinkertaisuus jopa hieman ärsyttivät, enkä voi sanoa liiemmin innostuneeni tästä Universal-klassikosta. Mielenkiintoisen tematiikan, klassikkoelementtien ja lyhyen kestonsa puolesta filmi kuitenkin on ihan miellyttävää katseltavaa.

Pisteytys:
7/10
↧

Sullivan's Travels - Nauru kahleitten talossa

June 3, 2015, 7:02 am
$
0
0
Ohjannut Preston Sturges
USA 1941, 90 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Joel McCrea, Veronica Lake, Robert Warwick

How can I be alone if you're with me?
Menestynyt Hollywood-ohjaaja John L. Sullivan (McCrea) on kyllästynyt tekemään pinnallisia komedioita, ja kauhistuttaa studiopomoja uudella yhteiskuntakriittisellä elokuvaideallaan. Sullivan lähtee kiertämään maata kulkuriksi sonnustautuneena, jotta saisi köyhyyttä kuvaavaan filmiinsä todentuntuista materiaalia. Matkalle mukaan lyöttäytyy myös muuan epäonninen näytteljänalku (Lake). Kaksikko kiertelee köyhien parissa kurjissa ja surkuhupaisissa tunnelmissa, kunnes Sullivan ymmärtää, miten vähäosaisia todella voi auttaa: tekemällä heille hauskoja elokuvia!

Preston Sturgesin nokkela draamakomedia hupailee Hollywoodin kustannuksella ja esittelee liudan erilaisia elokuvagenrejä. Yhdessä kohtauksessa elokuva on fyysistä slapstickia tai screwball-sanailua, välillä melodraama ottaa ylivallan, toisessa hetkessä taas edetään mykkäelokuvan kielellä. Animaatiota ja musikaaliakin vilahtaa mukana, vankilaelokuvaa ja romantiikkaa unohtamatta. Kokonaisuus tuntuu myös paikoin suurelta satiirilta. Yhdistelmä on nerokas, sillä se sopii täydellisesti monisävyiseen tarinaan, jossa päähenkilö yrittää löytää aidon koskettavan tavan kuvata yhteiskunnassa vallitsevaa kurjuutta.

Nauru kahleitten talossa on menestyneen komediaohjaaja Sturgesin kuuluisimpia töitä, samoin Veronica Lake muistettaneen parhaiten juurikin tästä elokuvasta nimettömäksi jäävän, mutta räväkän "tytön" roolista. Veronica Laken ja Joel McCrean yhteispeli on toimivaa, ja Laken ikoninen olemus on säväyttävä. Elokuva on kuitenkin merkittävä eritoten sen tavan vuoksi, jolla se tarkastelee huumoria ja sen merkitystä yhteiskunnassa. Tuo oivallus tuntuu niin loistavalta, ettei sen hienoutta oikein ehdi vielä tajuta ensikatselulla. Tästä elokuvasta irronneekin iloa vielä monelle katselukerralle. Tosin joku, täydellisen kokemuksen takaava mystinen elementti tästä tuntuu puuttuvan. Ehkä sekin selviää ajan myötä. Myöskään ensi-iltavuonnaan 1941 Nauru kahleitten talossa ei onnistunut saavuttamaan kummoistakaan menestystä, vaan suuren komediaklassikon maine on kasvanut vasta vuosien varrella.

Pistetys:
9/10
↧

Toukokuun elokuvat

June 6, 2015, 3:02 am
$
0
0
Whiplash
Ohjannut Damien Chazelle
USA 2014, 107 min.
Draama
Pääosissa: Miles Teller, J.K. Simmons



Hemmetin loistava. Häiritsevä. Vangitsee ensisekunneista viimeisiin vimmaisiin iskuihin saakka. Kolmen Oscarin ja ties minkä muun pystin voittaja Whiplash on intensiivinen elokuva kunnianhimosta ja periksiantamattomuudesta. Nuori rumpali Andrew (Teller) ja sadistinen opettaja Fletcher (Simmons) haastavat toisiaan äärimmäisyyksiin. Finaali on huikea.

Pisteytys: 10/10

How to Train Your Dragon - Näin koulutat lohikäärmeesi
Ohjannut Dean DeBlois & Chris Sanders
USA 2010, 98 min.
Animaatio, Seikkailu
Pääosissa: Jay Baruchel, Gerad Butler, America Ferrera




Nuori hintelä Hiccup (Baruchel) haluaisi kovasti lohikäärmeenmetsästäjäksi isänsä ja muun heimonsa tapaan. Päähenkilölle käy kuitenkin hassusti, kun hän puolivahingossa kesyttää lohikäärmeen ja tulevaisuudensuunnitelmat menevät uusiksi. Hiccup on älyttömän rasittava, mukahauskaa sarkasmia viljelevä "helposti samaistuttava" tusinahahmo. Ylipäätäänkin kaikki elokuvan hahmot ovat kliseisiä ja henkilösuhteet samaten, mutta muutoin lohikäärmeseikkailussa on ideaa. Mielikuvitukselliset, hieman kissamaiset lohikäärmeet ovat valloittavia, ja niiden matkassa on hauska lennellä ympäri kuvitteellista viikinkimaailmaa.

Pisteytys: 7/10

How to Train Your Dragon 2 - 
Näin koulutat lohikäärmeesi 2
Ohjannut Dean DeBlois
USA 2014, 102 min.
Animaatio, Seikkailu
Pääosissa: Jay Baruchel, Cate Blanchett, Djimon Hounsou


Kivan animaation ihan yhtä kiva jatko-osa, jossa lohikäärmeet ovat jo viikinkien kavereita, mutta noita söpöjä petoja kurittava paha Dragon (Hounsou) uhkaa rauhanomaista eloa. Näyttävät puitteet on luotu edeltäjäänsä tarkemmin ja lohikäärmeiden kyyti miltei huimaa! Nykyanimaatioille tyypilliseen tapaan ja edeltävälle osalle uskollisesti hahmojen kehittely on taas jätetty puolitiehen ja tarinan ainekset ammennettu kliseelaarista. Erityisesti Hiccupin (Baruchel) yllättäen löytyvä äiti (Blanchett) on typerän häilyvä hahmo, eikä pääpahiksessakaan ole kehumista. Riemukas lohikäärmeidea kuitenkin kannattelee ja ekan osan tapaan tämäkin pätkä on mukavaa viihdettä.

Pisteytys: 7/10

Noah
Ohjannut Darren Aronofsky
USA 2014, 138 min.
Fantasia, Draama, Toiminta
Pääosissa: Russel Crowe, Jennifer Connelly, Anthony Hopkins



Noah on sovitus kuuluisasta myytistä, jossa tulva hukuttaa pahat ihmiset ja yksi hyvä mies pelastaa eläimiä isoon arkkiin. Darren Aranofsky jatkaa Noahissa tyylilleen ominaisen painostavan tunnelman parissa ja onnistuu luotsaamaan elokuvansa jotakuinkin kiinnostaville vesille (pun intended): tarinaa etäännytetään tunnetuimmasta Raamattu-versiosta kiitettävästi niin sanoman kuin paikankin puolesta. Alkuasetelma siis toimii, mutta mikään muu ei. Syvällisiä ajatuksia piisaa tulvaksi asti (another pun) ja kaikki hukkuu (...) pitkäveteiseen fantasia-toiminta-ympäristöaate-wtf -häröilyyn. Lisäksi tiedeselitysten upottaminen vertauskuvalliseen myyttiin tuntuu niin kömpelöltä, että edes fiktiivisessä maailmassa tarina ei ole uskottava. Elokuvan todellisuus muistuttaa tosi häröä unitrippiä, joka tuntuu kymmenen vuoden koomalta. Puolet lyhempänä tämä ehkä vielä menettelisi. (Ricky Gervaisin Nooa-sovitukseen sen sijaan en kyllästy ikinä.)

Pisteytys: 3/10

Guardians of the Galaxy
Ohjannut James Gunn
USA 2014, 121 min.
Scifi, Seikkailu
Pääosissa: Chris Pratt, Zoe Saldana, Bradley Cooper, Lee Pace, Dave Bautista



Vähemmän tunnetut Marvel-hahmot, Galaksin vartijat, seikkailevat avaruudessa mainion soundtrackin siivittämänä. Maailmankaikkeuden pelastava sankarijoukko on sekalainen jengi pienempiä ja suurempia rikollisia, jotka päätyvät sattumien ja keskinäisten kahnausten jälkeen tekemään yhteistyötä. Sankarit ovat kaikki kiinnostavia, mutta pääpahis Ronanilla (Pace) ei oikein vaikuta olevan mitään järkeviä motiiveja. Pikkuvioista huolimatta Guardians of the Galaxy on oikein kiva kesäleffa: sopivan aivotonta ilottelua jossain kaukaisessa galaksissa. Jatko-osakin toimisi!

Pisteytys: 7/10

Edge of Tomorrow
Ohjannut Doug Liman
USA 2014, 113 min.
Scifi, Sota, Toiminta
Pääosissa: Tom Cruise, Emily Blunt




Edge of Tomorrow on elokuva, jossa Päiväni murmelina (1993) kohtaa videopelit. Maailma taistelee voitolla olevia avaruusolioita vastaan, ja rintamalle passitetaan myös taisteluita kokematon upseeri Cage (Cruise), joka tietenkin delaa heti taistelutantereen nähtyään. Kuoltuaan Cage kuitenkin herää saman päivän aamuun - kerta toisensa jälkeen. Harjoituksen myötä säikystä luuserisotilaasta kehittyy päivä päivältä tehokkaampi tappokone. Idea on hyvä, ja se erottaa elokuvan tutuksi tulleesta alienit & militarismi -kuviosta. Tarina pysyy hyvillä raiteilla, eikä Tom Cruisekaan ole niin huono, kuin yleensä. Loppujen lopuksi tämä on kuitenkin vain yksi peruskaavalla etenevä toimintaleffa natsiviittauksilla ryyditettynä, mutta ihan kivaa kertakatsottavaa.

Pisteytys: 6/10

Nightcrawler
Ohjannut Dan Gilroy
USA 2014, 117 min.
Rikos, Trilleri
Pääosissa: Jake Gyllenhaal, Rene Russo, Riz Ahmed




Pikkurikoksia tekevä Lou Bloom (Gyllenhaal) sattuu vahingossa onnettomuuspaikalle, jossa hän keksii uuden tavan ansaita tuohta. Lou hankkii videokameran, ja ryhtyy kuvaamaan onnettomuuksia ja myy filminsä eniten tarjoavalle tv-yhtiölle. Alalla on toki kova kilpailu, joka edellyttää luovia ratkaisuja. Jake Gyllenhaal näyttelee loistavasti yön pimeydestä ryömivää hyypiötä, joka on valmis venyttämään moraalia äärimmilleen suurten tulojen toivossa. Onnettomuuskuvaajien sijaan elokuvan kohdistama kritiikki kärjistyy kuitenkin mediayhtiöihin, jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa katsojalukujen vuoksi. Karmivaa mediakritiikkiä.

Pisteytys: 8/10

Ida
Ohjannut Pawel Pawlikowski
Puola, Tanska, Ranska & Iso-Britannia 2013, 82 min.
Draama
Pääosissa: Agata Trzebuchowska, Agata Kulesza



Katsoin Idan itse asiassa jo ajat sitten, ehkä joskus joululomalla, mutta näemmä olen unohtanut listata sen. Elokuva kuitenkin palasi mieleeni jonkin nopean häivähdyksen myötä. Kenties Ida onkin juuri sellainen kertomus, joka voi unohtua, mutta muistuu silti mieleen. Eletään 1960-lukua. Nunnanoviisi Anna (Trzebuchowska) saa yllättäen tietää järkyttäviä asioita perheestään, jota hän ei koskaan saanut tuntea. Pienessä tarinanpätkässä tapahtuu vähäeleisesti suuria asioita, ja yksilön kautta kerrotaan kokonaisen kansan tarinaa. Puolan lähihistoria on jättänyt syvät arvet, mutta toiveikkuutta se ei ole nujertanut.

Pisteytys: 9/10
↧
↧

Casablanca

June 19, 2015, 5:22 am
$
0
0
Ohjannut Michael Curtiz
USA 1942,102 min.
Draama, Romantiikka, Sota
Pääosissa: Humphrey Bogart, Ingrid Bergman, Paul Heinreid, Sydney Greenstreet, Peter Lorre

As Time Goes By
Suursota vyöryy uhkaavasti Euroopan rajojen ylitse, mutta Casablancan satamakaupungissa Marokossa juhlat jatkuvat keskeytymättä. Jokseenkin puolueettomalla maaperällä kohtaavat natsit, vastarintapakolaiset ja rahaa tai onnea etsivät seikkailijat. Rick's Café Americain on yksi kaupungin kuhisevista kohtaamispaikoista. Sen omistaja, kyyninen Rick Blaine (Bogart), joutuu valitsemaan puolensa, kun hänen entinen rakastettunsa Ilsa Lund (Bergman) saapuu kaupunkiin miehensä Victor Lazlon (Henreid) kanssa.

Casablanca heijastaa sota-ajan epävarmuutta ja huolettomien aikojen kaipuuta. Vaikka tapahtumapaikka onkin näennäisen puolueeton, elokuva julistaa lopulta vapaan Ranskan puolesta. Sotakonfliktit ja puolueellisuuden tai puolueettomuuden aiheuttama päänvaiva rinnastuu tuskalliseen kolmiodraamaan. Suuri elokuvaklassikko myös pohtii, mitä rakkaus todella on: suuri rakkaus johtaa uhrautuvaisiin tekoihin, vaikka maailma ympärillä hajoaisi kaaokseen.

Unohtumattomat dialogit, tunnuskappale As Time Goes By sekä Ingrid Bergmanin ja Humphrey Bogartin karismaattiset roolisuoritukset tekevät elokuvasta ikimuistoisen. Samoin hämyisen savun täyttämä Rickin kahvila erikoisine asiakkaineen on tunnelmaltaan ainutlaatuinen. Casablanca lukeutuu ehdottomasti Hollywoodin upeimpien taidonnäytteiden joukkoon, ja jo ilmestyessään se nautti suurta suosiota. Edelleen tätä uniikkia romanssia pidetään yhtenä maailman parhaista elokuvista. Must see -klassikosta on vaikeaa olla pitämättä, mutta jostain syystä en ole koskaan nauttinut tästä ihan täyden kympin arvoisesti.

Pisteytys:
9/10
↧

The Magnificent Ambersons - Mahtavat Ambersonit

June 24, 2015, 1:10 am
$
0
0
Ohjannut Orson Welles
USA 1942, 88 min.
Draama, Romantiikka, Historia
Pääosissa: Tim Holt, Joseph Cotten, Dolores Costello, Orson Welles

The magnificence of the Ambersons.
Esikoisohjauksensa Citizen Kanen (1941) jälkeen Orson Welles ryhtyi ohjaamaan Booth Tarkingtonin Pulizer-palkittuun romaaniin (Mahtavat Ambersonit, 1918) pohjautuvaa tarinaa. Niin kirja kuin elokuvakin kertoo 1800-luvun mahtisuvusta, sen sopeutumisvaikeuksista ja lopullisesta romahduksesta uuden ajan kynnyksellä.

Elokuva kuulostaa lupaavalta, mutta mahtava eepos jäi kuitenkin syntymättä. Studio oli menettänyt liikaa rahaa Wellesin edellisen elokuvan parissa, ja toiseen floppiin ei ollut varaa. Kassamenestystä tavoitteleva RKO leikkeli elokuvaa rajulla kädellä ja laittoi jopa lopun uusiksi: elokuvasta katosi tunnin verran materiaalia ja leikepöydälle jääneet kohtaukset poltettiin. Ja kuinka kävi? 

Mahtavat Ambersonit menestyi, mutta ei tarpeeksi. Vuosien myötä se on saanut maineen turmeltuna mestariteoksena, joka tosin on raadeltunakin erittäin hyvä - joidenkin mielestä jopa Wellesin esikoisohjausta parempi. Citizen Kanesta  näkee, että Orson Welles on loistava ja omaperäinen tarinankertoja, elokuvakerronnan tehokeinojen edelläkävijä ja tarkkanäköinen yhteiskuntakriitikko. Mahtavat Ambersonit osoittaa tuon kaiken todeksi, sillä siinä Wellesin nerokkuus tuntuu jopa hiotummalta ja harkitummalta. Studion ratkaisuista ei valitettavasti voi sanoa samaa. Leikelty kokonaisuus on epätasapainossa, eivätkä henkilösuhteet avaudu riittävästi. Mestariteoksen karu editointikin tosin on mielenkiintoista elokuvahistoriaa, joka kertoo jotain aikansa arvoista. Mutta olisipa vaan aika huikea juttu, jos Wellesin versio joskus sattuisikin löytymään...

Pisteytys:
8/10
↧

To Be or Not to Be - Ollako vai eikö olla

July 6, 2015, 2:18 am
$
0
0
Ohjannut Ernst Lubitsch
USA 1942, 99 min.
Komedia, Sota
Pääosissa: Carole Lombard, Jack Benny, Robert Stack, Stanley Ridges

Just a man with a little mustache.
Puolalainen teatteriseurue valmistelee natsikriittistä näytelmää, jonka esittäminen kuitenkin kielletään kireän poliittisen ilmapiirin vuoksi. Pian natsit valtaavat Puolan, ja esiintymistaitoinen joukko päättää rooliasuineen vetää valloittajia nenästä. Ernst Lubitsch esittää mestarillisesti hienovaraisen rohkeita vihjauksia niin seksuaalisuudesta kuin ajankohtaisesta poliittisesta tilanteestakin. Vaikka suursodasta ja elokuvasensuurin kultakaudesta on jo kulunut kauan aikaa, tämä elokuva tuntuu edelleen tuoreelta.

Hollywoodin sotaponnistus oli levittää propagandaa elokuvien muodossa ja viihdyttää kansaa kurjuuden keskellä. Ollako vai eikö olla on ajan myötä saanut maineen niin Lubitschin, Carole Lombardin kuin Jack Bennynkin parhaimmistona, mutta ilmestyessään sen voimakas satiiri koettiin turhankin pisteliäänä - vakavalla asialla leikittely ei tuntunut soveliaalta ja elokuva häilyi hyvän maun rajoilla.

Vaikka Ollako vai eikö olla on ensisijaisesti komediaa, se tavoittaa myös hetkittäin koskettavan draaman sävyjä ja osoittaa nerokkain keinoin juutalaisvainojen sekä rotupuhtausvaatimusten järjettömyyden. Vihollinen oli todellinen ja pelottava, ja monien olemassaolo todella oli uhattuna - kuten elokuvan nimikin toteaa. Kuuluisat Shakespeare-sitaatit osuvat moderniin kontekstiin terävästi. Nimensä lisäksi elokuva hyödyntää Shakespearen luoman juutalaisen Shylockin (Juutalainen kauppias, 1596-1598) kuuluisaa monologia useaan otteeseen: "Jos meitä pistetään, emmekö vuoda verta? Jos meitä kutitetaan, emmekö naura? Jos meidät myrkytetään, emmekö kuole?"

Pisteytys:
9/10
↧
Search

Kesäkuun elokuvat

July 24, 2015, 4:41 am
$
0
0
Tracks
Ohjannut John Curran
USA 2013, 112 min.
Biografia, Draama
Pääosissa: Mia Wasikowska, Adam Driver




On vuosi 1977, ja Robyn Davidson (Wasikowska) päättää vaeltaa 3000 kilometriä Australian polttavilla aavikoilla vain kamelit ja koira seuranaan. Tracks on matka sukupuoli- ja luokkarajojen tuolle puolen, meditatiivisen kauniiden maisemien keskellä. Elokuva ei ole matkantekogenressään mitenkään erityisen huikea, mutta upea kuvaus ja kiinnostava tematiikka pitävät mielenkiintoa yllä. Australia on upea.

Pisteytys: 7/10

Cops - Buster ja poliisiparaati
Ohjannut Edward F. Cline & Buster Keaton
USA 1922, 22 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton




Buster Keatonin lyhärissä päähenkilö on Keatonin itsensä esittämä nuorukainen, joka väärinkäsitysten ja erinäisten kommellusten myötä joutuu koko kaupungin poliisivoimien jahtaamaksi. Takaa-ajon idea on tuttu monesta muustakin kivikasvon klassikosta, ja se toimii joka kerta. Upeita stuntteja ja hauskaa slapstickia!

Pisteytys: 8/10

Spider-Man
Ohjannut Sam Raimi
USA 2002, 121 min.
Toiminta, Seikkailu
Pääosissa: Tobey Maguire, Kirsten Dunst, Willem Dafoe, James Franco



Ensimmäisen Hämähäkkimiestrilogian avausosassa nössöstä Peter Parkerista (Maguire) kuoriutuu sankari, kun hämähäkki antaa hänelle supervoimat. Naiivihko sarjistulkinta toimii kivana viihteenä, eikä kovin syvällisille avauksille ole tarvetta. Omassa genressään toimiva kokonaisuus, muttei mitenkään mindblow.

Pisteytys: 7/10

Spider-Man 2
Ohjannut Sam Raimi
USA 2004, 127 min.
Toiminta, Seikkailu
Pääosissa: Tobey Maguire, Kirsten Dunst, James Franco, Alfred Molina



Spideyn (Maguire) ja pääpahiksen Doc Ockin (Molina) identiteetit ovat koetuksella: sankarius on taakka, samaten nerous. Nerosta kehkeytyy pahis ja sankariuttaan pohdiskelevan Peterin on ryhdistäydyttävä. Tarinan rakenne on sujuva ja toiminta efekteineen on näyttävää. Tasaisen hyvä jatko-osa!

Pisteytys: 7/10

Spider-Man 3
Ohjannut Sam Raimi
USA 2007, 139 min.
Toiminta, Seikkailu
Pääosissa: Tobey Maguire, Kirsten Dunst, James Franco



Trilogian väkinäinen ja turha päätösosa vie Spider-Parkerin (Maguire) identiteettikriisin todella outoihin sfääreihin. Synkistelevä angsti on vain todella, todella nolon koomista. Tosissaan tehdyt, mutta väkisin väännetyt vitsit sen sijaan eivät naurata. Elokuvan juoni koostuu hatarin seitein yhteenkudotuista säikeistä, joista ei muodostu minkäänlaista toimivaa kokonaisuutta. Ainoastaan visuaalisuuden puolesta elokuva on näyttävä ja ylettyy kahden aiemman filmin tasolle, ellei jopa pistä hivenen paremmaksi. Hienon lentelyn vuoksi ei kuitenkaan jaksa katsoa paskaa dramatisointia päälle toista tuntia. Never again.

Pisteytys: 2/10

Sharknado - Haihurrikaani
Ohjannut Anthony C. Ferrante
USA 2013, 86 min
Kauhu, Komedia
Pääosissa: Ian Ziering, Tara Reid, John Heard




Los Angelesissa elämä vierähtää raiteiltaan, kun hurrikaani lennättää kaupungin täyteen verenhimoisia haita. Haihurrikaanin tarkoituksena on leikitellä ennakko-arvattavuudella ja kliseillä siten, että tahallinen kehnous muuttuisi nokkelaksi huumoriksi. Tavoite ei ihan täyty, mutta kyllä tämän juuri ja juuri viitsii katsoa todella tylsän sadepäivän ratoksi. Kulttihehkutusta en ihan ymmärrä. Ehkä toimii parhaiten kaveriporukan ja kaljan kera nautittuna.

Pisteytys: 3/10

Her
Ohjannut Spike Jonze
USA 2013, 126 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Joaquin Phoenix, Scarlett Johansson




Ajatuksia herättävässä draamassa Theodore Twombly (Phoenix) rakastuu yllättävän inhimilliseen käyttöjärjestelmään, Samanthaan (Johansson). Theodoren ja Samanthan romanssi tuntuu hämmentävän aidolta, eikä sitä tulevaisuuden maailmassa pidetä lainkaan arveluttavana. Futuristinen maailma on luotu onnistuneesti: perinteisen teknologiapainotuksen ohella myös arvomaailma, kielenkäyttö ja ihmisten väliset kontaktit vihjaavat, että aika ja paikka on jossain meille vielä hieman tuntemattomassa ympäristössä. Kuitenkin elokuvan teema, ihmiskontaktin kaipuu, on tuttu ja ikiaikainen. Tulevaisuus vaikuttaa osin jo olevan läsnä meillekin: väentungoksestaan huolimatta kaupunkeihin on helppo eristyä, eivätkä tietokoneet pysty korvaamaan ihmissuhteita. Elokuva arvannee suunnan, johon olemme huomaamattamme ajautumassa.

Pisteytys: 8/10

Boys Don't Cry
Ohjannut Kimberly Peirce
USA 1999, 118 min.
Draama, Romantiikka, Biografia
Pääosissa: Hilary Swank, Chloë Sevigny, Peter Sarsgaard



Järkyttäviin tositapahtumiin perustuvassa draamassa nuorukainen Brandon (Swank) yrittää saada elämäänsä järjestykseen. Brandon on syntymässä määritelty naiseksi, ja takapajuisissa tuppukylissä ahtaista sukupuolinormeista poikkeaminen on mahdottomuus. Elokuva on samaan aikaan loistava ja hirveä: Brandonin tarina on koskettava, ahdistava ja karu, mutta se on tärkeää kertoa. Boys Don't Cry on hyvä esimerkki siitä, että transsukupuolisuus ei aiheuta ongelmia, mutta transfobia aiheuttaa.

Pisteytys: 8/10
↧
↧

Cat People - Kissaihmiset

July 24, 2015, 5:27 am
$
0
0
Ohjannut Jacques Tourneur
USA 1942, 73 min.
Kauhu, Fantasia
Pääosissa: Simone Simon, Kent Smith, Tom Conway, Jane Randolph

I like the dark.
Nuori nainen Irena (Simon) pelkää muuttuvansa kissapedoksi kiihottuessaan, aivan kuten vanha serbialainen legenda ennustaa. Rakkauselämän aiheuttamat tunteenpurkaukset johtavatkin raatelujälkiin, mutta tekijästä ei voi olla täysin varma. Onko kaikki sittenkin vain Irenan mielikuvituksen tuotetta?

Seksuaalitematiikkaa ja padottuja tunteita käsittelevä Kissaihmiset tuo mieleen toisen eläimellisen kauhun Ihmissuden (1941). Yhtäläisyyksiä löytyy: itse tarinaan syöksytään molemmissa mutkat suoriksi -menetelmällä, joka ratkaisuna toimii tässä filmissä paremmin. Molemmat ovat omalla tavallaan kiinnostavia, mutta pidin kissaversiosta ehkä pienen piirun verran enemmän. Tämän elokuvan monsteri on nimittäin mielenkiintoisemmin esitetty - tai piilotettu.

Irenan kauhistuttavaa muutosta kissapedoksi ei paljasteta liian suoraviivaisesti, vaan upea kuvaus antaa katsojan mielikuvitukselle vallan. Varjojen käyttö on upeaa! Mahtava esimerkki siitä, miten pienelläkin budjetilla voidaan toteuttaa jännittäviä, miltei puistattavia kohtauksia. Simone Simon sopii rooliinsa loistavasti, myös Kent Smith epätoivoisena aviomiehenä ja Jane Randolph tämän viekoittelevana ystävättärenä istuvat osiinsa mainiosti.

Elokuva menestyi sen verran kohtalaisesti, että pian filmi sai jatko-osan (Kissaihmisten kirous, 1944), joka ei kuitenkaan onnistunut kohoamaan edeltäjänsä tasolle. Kissaihmisaihe palasi jälleen valkokankaille vuonna 1982 Paul Schraderin samannimisen uusintaversion myötä. Jatko-osa ja uusintaversio lienevät aika erilaisia, kuin tämä alkuperäinen, mutta molemmat voisi vertailun vuoksi katsoa, jos joskus sattuvat osumaan kohdalle.

Pisteytys:
7/10
↧

Yankee Doodle Dandy

July 24, 2015, 6:49 am
$
0
0
Ohjannut Michael Curtiz
USA 1942, 126 min.
Biografia, Musikaali, Draama
Pääosissa: James Cagney, Joan Leslie, Walter Huston

I am the Yankee Doodle Boy!
Kuuluisan musikaalitähden George M. Cohanin (Cagney) elämänvaiheet sivuavat Yhdysvaltain historian merkkihetkiä, aina itsenäisyyspäivälle osuneesta syntymäpäivästä lähtien. Cohan kertoo elämäntarinaansa Yhdysvaltain presidentille, ja tämän turinoinnin kautta tiivistetään kahdessa tunnissa oivasti paljon amerikkalaista unelmaa ja kansakunnan kohtalonhetkiä - musikaalinumeroilla ja kevyellä komedialla höystettynä.

Patriotismi ja Yhdysvaltain hersyvä ylistys ovat elokuvan räikeän selkeitä ydinteemoja. Yankee Doodle Dandy on taatusti nostattanut mielialoja sota-ajan keskellä, mutta pakahduttava isänmaanylpeys on ainakin näin jälkeenpäin ja suomalaisittain arvioituna lähinnä älytöntä. Ajan kontekstin kuitenkin ymmärtää. Elokuvan ensi-iltakin tähdättiin Memorial Dayn eli sodissa kaatuneiden muistopäivän tienoille. Markkinointi toimi ja teatterit olivat tupaten täynnä: Yankee Doodle Dandy kohosi Warner Brosin suurimmaksi siihenastiseksi kassamagneetiksi. Myös oikea George M. Cohan ehätti juuri ja juuri nähdä itsestään kertovan elokuvan ennen kuin menehtyi syöpään saman vuoden marraskuussa.

On huhuttu, että elokuvan yhtenä tarkoituksena oli puhdistaa kommunistisympatioista epäillyn James Cagneyn maine. Ei ole oikeastaan mitään väliä, onko tuo väite totta vai ei, sillä Cagneyn suoritus on joka tapauksessa ilmiömäinen. Cagney on virtuoosimainen monitaituri, jonka eläytymiskyky on liikuttavan aitoa. Juuri tästä syystä elokuva on näkemisen arvoinen, toki myös sota-ajan tähtilippupropagandansa puolesta Yankee Doodle Dandy on mielenkiintoinen pala jenkkilän patrioottista historiaa.

Pisteytys:
7/10
↧

Heinäkuun elokuvat

August 8, 2015, 4:59 am
$
0
0
Before Midnight - Rakkautta ennen keskiyötä
Ohjannut Rickhard Linklater
USA 2013, 109 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Ethan Hawke, Julie Delby




Rakkautta ennen keskiyötä palaa jälleen tarkastelemaan yhtä iltaa Jessen (Hawke) ja Celinen (Delby) elämässä. Pariskunnan suhde on syventynyt ja muuttunut arjeksi, uudenlaiseksi kumppanuudeksi, jossa kohdataan myös kriisejä. Upeat näyttelijät Ethan Hawke sekä Julie Delby ovat osallistuneet käsikirjoitustyöhön, ja lopputulos on samaistuttavuudessaan erinomainen. Loistava päätösosa ainutlaatuiselle trilogialle.

Pisteytys: 9/10

Beauty and the Beast - Kaunotar ja hirviö
Ohjannut Gary Trousdale & Kirk Wise
USA 1991, 84 min.
Animaatio, Fantasia, Romantiikka
Pääosissa: Robby Benson/Matti Ranin, Paige O'Hara/Mervi Hiltunen



Ranskalaiseen satuklassikkoon pohjautuva Kaunotar ja Hirviö kertoo kauniin Belle-neidon (O'Hara) ja hirveän hirviön (Benson) rakkaustarinan. Disneyn versiota koossapitävät mieleenpainuvat laulut näyttävine koreografioineen ja synkkää tarinaa piristävät hupsut elävät esineet, joilla ei ole elokuvan kannalta juuri muuta syvempää merkitystä. Mielikuvissani Kaunotar ja hirviö oli paljon valloittavampi klassikko, mutta niin kai kaikki lapsena oli... Ihan kelpo animaatio, muttei Disneyn parhaimmistoa. Dvd-versioon on myös väkisin tungettu yksi turha ja tarinaan huonosti sopiva rallatuskohtaus, joka ihan syystäkin on alkuperäisestä elokuvasta jätetty pois.

Pisteytys: 7/10

The Age of Innocence - Viattomuuden aika
Ohjannut Martin Scorsese
USA 1993, 139 min.
Draama, Romantiikka, Historia
Pääosissa: Daniel Day-Lewis, Michelle Pfeiffer, Winona Ryder



1800-luvun New Yorkissa nuori Newland Archer (Day-Lewis) rakastuu siveän kihlattunsa (Ryder) serkkuun, seurapiireissä kohua aiheuttaneeseen kreivitär Ellen Olenskaan (Pfeiffer). Tarina on kiemurainen, mutta mukaansatempaava ja ajankuva on upean näköistä ja viehättävää. Nykypäivälle jo vierasta tapakulttuuria on hauska tarkastella!

Pisteytys: 7/10

Terminator - tuhoaja
Ohjannut James Cameron
USA 1984, 107 min.
Toiminta, Scifi
Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Linda Hamilton, Michael Biehn



1980-luvun urbaanin ilon keskelle mäjähtää 2020-luvulta saapuva armoton tuhoajakyborgi (Schwarzenegger), jonka tehtävänä on tuhota huoletonta elämää viettävä Sarah Connor (Hamilton). Terminator on hemmetin hyvä toimintaleffa, joskaan ei ihan niin loistava klassikko kuin kakkososa. Täytyi katsella tämä pitkästä, pitkästä aikaa nyt viimeisimmän Terminaattorin vastikään tultua elokuvateattereihin.

Pisteytys: 8/10

The Way Way Back
Ohjannut Jim Rash & Nat Faxon
USA 2013, 103 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Liam James, Sam Rockwell, Toni Collette, Steve Carell



Duncanin (James) äiti (Collette) on dorkan miehensä (Carell) lumoissa ja uusperheen kesälomapaikassa kaikki on tavallistakin tympeämpää. Kaupungin laitamilla sijaitsevasta vesipuistosta Duncan löytää kuitenkin paikkansa maailmassa. Elokuva käsittelee noloa teini-ikää jokseenkin realistisesti, mutta höystettynä liioitellulla outoilulla. Duncanin elämän seuraaminen on hieman turhan vaivaannuttavaa.

Pisteytys: 6/10

Troll
Ohjannut John Carl Buechler
USA 1986, 82 min.
Fantasia, Kauhu
Pääosissa: Noah Hathaway, Phil Fondacaro, Anne Lockhart




Kerrostalossa tapahtuu kummia, kun pahankurinen peikko (Fondacaro) ryhtyy tekemään taikametsiä kerrostaloasuntoihin. Onneksi Harry Potter Jr. (Hathaway) huomaa oudot tapahtumat ja ryhtyy taistelemaan pahuutta vastaan kera Minerva McGonagallin näköisen naapurin noidan (Lockhart), jolla on miekkoja ja laulava sieni. Kauhua tämä b-leffa ei kyllä ole nähnytkään, mutta huumoria tekeleestä irtoaa erityisesti erään fantasia-yhteensattuman johdosta. En tiedä, onko tämä enemmän siistiä vai kamalaa, mutta John Carl Buechler puuhastelee paraikaa samannimisen ja muutenkin hyvin samankaltaisen animaation parissa, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2017.

Pisteytys: 4/10

Shakma
Ohjannut Hugh Parks & Tom Logan
USA 1990, 100 min.
Kauhu, Jännitys
Pääosissa: Christoper Atkins, Amanda Wyss, Ari Meyers




Pitkäveteisessä paskakauhussa lääkäriopiskelijat pelaavat outoa roolipeliä upean ysäriteknologian avustuksella. Jännittävään peliin tulee hieman liikaakin jännitystä, kun kuolleeksi luultu raivokas paviaani herää lääketokkurasta ja ryhtyy ihmisjahtiin, eli lähinnä nylkyttää lukittuja ovia. Todella paskaa. Toivottavasti paviaaneja ei vahingoitettu elokuvan kuvauksissa.

Pisteytys: 2/10

Blast from the Past - Vihdoinkin pihalla
Ohjannut Hugh Wilson
USA 1999, 98 min.
Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Brendan Fraser, Alicia Silverstone, Christoper Walken



1960-luvulta saakka maanalaisessa säteilysuojassa asuneen perheen vesa Adam (Fraser) pääsee ensimmäistä kertaa maan pinnalle tutustumaan outoon uuteen maailmaan. Idea on mahtava, sillä menneisyyshän on kuin vieras maa, samoin tulevaisuus. Toteutus tosin yllätyksettömästi on aika keskinkertainen ja ennalta-arvattava, mutta silti lopputulos on ihan katsottava.

Pisteytys: 6/10

Hunger Games: The Mockingjay, part 1.
Nälkäpeli - Matkijanärhi, osa 1.
Ohjannut Francis Lawrence
USA 2014, 123 min.
Toiminta, Draama, Scifi
Pääosissa: Jennifer Lawrence, Julianne Moore, Liam Hemsworth, Philip Seymour Hoffman


Matkijanärhi-sarjan eka osa jatkaa melko välittömästi siitä, mihin edellisessa Nälkäpelissä (2013) jäätiin, eli olin noin puoli tuntia ihan pihalla ennen kuin muistin mistä tässä nyt on kyse. Tiivistettynä: kapinalliset järjestäytyvät taisteluun liekehtivä tyttö Katniss (Lawrence) tähtenään. Jatko- ja väliosana Matkijanärhi, osa 1 on visuaalisesti aiemmista poikkeava ja sikäli erottuu joukosta, muttei muutoin ole kovin kummoinen. Sodan kauhujen pohdiskelu on kyllä tervetullut aihepiiri, Jennifer Lawrence on edelleen huippu ja presidentti Coinin (Moore) hahmo kiinnostava, mutta tarinaa on yksinkertaisesti venytetty aivan liikaa.

Pisteytys: 6/10

The Three Caballeros - Kolme caballeroa
Ohjannut Norman Ferguson
USA 1944, 71 min.
Animaatio, Komedia
Pääosissa: Clarence Nash, Joaquin Garay, José Oliveira



Sota-ajan lopuilla tehdyssä animaatiossa edetään poliittisesti korrektissa hengessä, kun piirroshahmosuosikkini Aku Ankka (Nash) saa tutustua Etelä-Amerikan värikkääseen kulttuuriin. Elokuva hymyilyttää koko kestonsa verran: värit ovat upeita, laulut todella kauniita ja animaatio hauskan lennokasta - loppu on suorastaan psykedeelinen. Etelä-Amerikka tosin tiivistyy vähän hölmösti kauniisiin naisiin ja musiikkiin, ja caballerojen himokas naiskuolaus tuntuu hivenen oudolta.

Pisteytys: 8/10

Les Misérables
Ohjannut Tom Hooper
Iso-Britannia 2012, 158 min.
Musikaali, Draama, Romantiikka
Pääosissa: Hugh Jackman, Russel Crowe, Anne Hathaway, Eddie Redmayne, Amanda Seyfried



Musikaalien alimpana ystävänä myönnän olleeni aika skeptinen tämän suuresti kehutun Kurjat-tulkinnan suhteen. Onneksi kuitenkin katsoin tämän viimein, sillä Les Misérables on erittäin hyvä! Elokuva tuo tunnelmaltaan, tyylilajiltaan ja tehokeinoiltaan mieleen Eugène Delacroix'n teoksen Vapaus johtaa kansaa (1830), joka itse asiassa on inspiroinut aikoinaan Viktor Hugoa. Visuaalisten nautintojen lisäksi eturivin näyttelijät tekevät kohtauksista koskettavia: Anne Hathaway on loistava, eivätkä muutkaan paljoa kehnommiksi jää. Ainoastaan Hugh Jackmanin karmeat vibraatot riipivät korvia, vaikka päätähti muutoin onkin karismaattinen. Tarinan puolesta karsittavaa löytyy, mutta kokonaisuus kuitenkin toimii mainiosti.

Pisteytys: 8/10
↧

Mrs Miniver - Rouva Miniver

August 12, 2015, 10:32 am
$
0
0
Ohjannut William Wyler
USA 1942, 134 min.
Draama, Sota
Pääosissa: Greer Garson, Walter Pidgeon, Teresa Wright, Richard Ney, May Whitty

What goes to make a rose?
Times-lehdessä ilmestyneisiin kolumneihin pohjautuva Rouva Miniver kertoo nimikkohenkilöstään, fiktiivisestä rouva Kay Miniveristä (Garson) ja hänen perheestään. Miniverin perhe elää onnellista, brittiläisen keskiluokan elämää, kunnes maailmansota päättää huolettomat ajat. Perheen esikoispoika Vin (Ney) lähtee vapaaehtoisena armeijaan, isä Clem (Pidgeon) osallistuu Dunkerquen evakuointiin ja naisväki toimii neuvokkaasti kotirintamalla.

Kuten valtaosa sota-aikana tehdyistä elokuvista, myös Rouva Miniver on mitä suuremmissa määrin propagandaa. Eritoten elokuvan avulla pyrittiin pehmittämään yhdysvaltalaisten huonoja käsityksiä pöyhkeiltä vaikuttavista briteistä, taisteltiinhan sodassa kuitenkin samalla puolella. Sota mullistaa hyväntahtoisten päähenkilöidensä arjen ja tulevaisuudensuunnitelmat, eikä suurilta menetyksiltäkään säästytä.

Propagandasta huolimatta (tai osin myös sen vuoksi) Rouva Miniver on liikuttava melodraama ja miellyttävää katseltavaa, vaikka propagandan kirkkaat sävyt hehkuttavatkin sodan gloriaa kovin räikeästi. Lehtikirjoitelmista koostettu käsikirjoitus on onnistunut ja Greer Garson on mainio toimeliaana brittirouvana. Elokuva menestyi loistavasti myös ilmestyttyään, ja se voitti muun muassa parhaan elokuvan Oscarin sekä viisi muuta akatemiapalkintoa. Propaganda selvästikin upposi kriitikoihin ja yleisöön.

Pisteytys:
8/10
↧
↧

The Palm Beach Story - Hullujen paratiisi

August 13, 2015, 12:31 pm
$
0
0
Ohjannut Preston Sturges
USA 1942, 88 min.
Komedia, Romantiikka, Screwball
Pääosissa: Claudette Colbert, Joel McCrea, Rudy Vallée, Mary Astor

Sex always has something to do with it, dear.
Hullujen paratiisi on komediamestari Preston Sturgesin nokkelan nerokas ja suorasukainen rakkausraina, jossa ihmissuhdepelit paisuvat villeihin älyttömyyksiin. Mielipuolinen farssi alkaa jo vauhdikkaista alkuteksteistä, joiden mehukkaat paljastukset tosin avautuvat kunnolla vasta elokuvan loppuvaiheessa. Toisin sanoen, tämä elokuva täytynee nähdä uudestaankin.

Gerry (Colbert) ja Tom (McCrea) ovat vaikeuksissa oleva aviopari, ja rahahuolet lienevät vain yksi eriskummallisen liiton ongelmista. Gerry päättää ottaa ohjat käsiinsä, joten hän karkaa New Yorkista Palm Beachille etsiäkseen uudeksi aviopuolisokseen miljonäärin - mutta vain jotta voisi tukea miehensä epäonnisia lentokenttäbisneksiä! Suunnitelmat alkavat muuttua todeksi, kun Gerry tapaa junamatkalla rikkaan herra Hackensackerin (Vallée).

Hulvaton komedia sanailee suorasukaisesti seksistä, josta sensuuriajan elokuvissa tyypillisemmin vain vihjaillaan hienovaraisesti. Railakkaan dialogin lisäksi absurdit sattumukset, kuten humalaisten metsästäjämiljonäärien toilailut öisessä junassa, pilailevat samaisen sensuurin kustannuksella. Elokuva on tainnut nipin napin päästä sensuroijien tarkan seulan läpi, mutta aikalaisyleisöt ovat taatusti ymmärtäneet hävyttömät vihjailut!

Pisteytys:
8/10
↧

Now, Voyager - Uusien tähtien alla

August 14, 2015, 3:58 am
$
0
0
Ohjannut Irving Rapper
USA 1942, 117 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Bette Davis, Paul Henreid, Claude Rains, Gladys Cooper

Shall we just have a cigarette on it?
Charlotte Vale (Davis) on hermoromahduksen partaalla, ja syynä epätoivoon on hänen dominoiva äitinsä (Cooper). Pohjamudissa ryömivä Charlotte pääsee onneksi parantolaan, jossa hänen itsetuntonsa kohoaa: pian nuori neito suuntaa lomaristeilylle Etelä-Amerikkaan ja tapaa siellä kiehtovan miehen, rakkaudettomassa avioliitossa riutuvan Jerry Durancen (Henreid). Charlotte palaa kotiin uutena, itsevarmana ja kauniina naisena. Äidin uhmaaminen johtaa kuitenkin traagisiin tapahtumiin, ja Charlotte joutuu vaikeiden valintojen eteen.

Riipivä melodraama on saanut yleisöt nyyhkimään läpi vuosikymmenten, onhan tarina kauttaaltaan koskettava ja täynnä jäytäviä epäoikeudenmukaisuuksia. Moni on varmasti löytänyt elokuvan aihepiireistä samaistumisen kohteita, aina tuhoontuomituista rakkaustarinoista huonoihin äiti-tytär -suhteisiin. Lisäksi Bette Davis tulkitsee rooliaan loistavasti ja Gladys Cooperin äitihahmo puolestaan on karmean onnistunut harppu! Max Steinerin Oscar-palkittu musiikki on niin ikään upeaa.

"Rumasta ankanpoikasesta itsevarmaksi kaunottareksi" -kertomus taas on ulkonäkökeskeisyytensä vuoksi liian yksioikoinen. Esimerkiksi rilleistä luopuminen ja fatshaming ovat ihan naurettava osa prosessia, jossa olevinaan parannetaan itsetuntoa. Uusien tähtien alla lienee makuuni myös hieman turhan sentimentaalinen, vaikka synkkä pohjavire tavallaan toimiikin kauniisti. Itsenäistyminen, luopuminen ja pelkoja kohti katsominen ovat kiinnostavia teemoja, joita elokuva käsittelee kohtalaisesti.

Pisteytys:
7/10
↧
Search

Dance, Girl, Dance - Tanssi, tyttö, tanssi

August 16, 2015, 12:12 am
$
0
0
Ohjannut Dorothy Arzner
USA 1940, 90 min.
Musikaali, Komedia, Draama
Pääosissa: Maureen O'Hara, Lucille Ball, Louis Hayward, Ralph Bellamy, Maria Ouspenskaya

A celebration is a celebration!
Tanssivat ystävykset Judy (O'Hara) ja Bubbles (Ball) kisailevat suosiosta ja työpaikoista, ja ihastuvat vielä kaiken lisäksi samaan miehenrenttuun (Hayward). Bubbles on miehiä miellyttävä, burleskin taitava hempukka, ja Judy puolestaan on siveä ja kunnianhimoinen ballerina. Judy tosin menettää uskonsa tanssitaitoihinsa ja joutuu hyvin menestyvän Bubblesin show'n naurettavaksi väliaikanumeroksi.

Elokuva etenee hieman jähmeästi, mutta mukaansatempaavat musikaalikohtaukset kertovat parhaiten, mistä elokuvassa on kyse: feminismiä ennakoivasta naisnäkökulmasta. Harvinaista onkin, että Hollywoodin miehisessä maailmassa ohjaajanpallilla on istunut nainen, kohtalaisesti menestynyt Dorothy Arzner. Ohjaajan sukupuoliei enää nykypäivänä ole mikään ihmetyksen aihe, mutta kiistämättä viihdeteollisuuden maailma on edelleen tympeän miehinen ja seksistinen.

Naisnäkökulmansa ohella Tanssi, tyttö, tanssi on mielenkiintoinen tuolloin vielä melko tuntemattomien päätähtiensä vuoksi, jotka sittemmin nousivat kuuluisuuteen. Lucille Ball, joka on Bubblesina upean räväkkä vamppi, kohosi kuuluisuuteen 1950- ja 1960-luvuilla tehtyjen ikonisten Lucy-sarjojen myötä. Siinä missä Ball oli vuonna 1940 tehnyt lukuisia roolitöitä B-leffoissa, Maureen O'Hara vasta aloitteli pitkää ja menestyksekästä Hollywood-uraansa.

Pisteytys:
7/10
↧

Meshes of the Afternoon

August 17, 2015, 11:30 am
$
0
0
Ohjannut Maya Deren & Alexander Hammid
USA 1943, 14 min.
Lyhytelokuva, Avantgarde
Pääosissa: Maya Deren, Alexander Hammid

(Epä)todellisuuksia.
Kokeellinen ja omalaatuinen, minimibudjetilla toteutettu Meshes of the Afternoon on kuuluisien avantgarde-taiteilijoiden Maya Derenin ja Alexander Hammidin taidonnäyte. Maya Deren (1917-1961) oli taiteilija, esseisti ja teoreetikko, joka oli kiinnostunut ajan ja tilan esilletuonnista elokuvailmaisussa. Derenin tunnetuimmaksi jäänyt teos, Meshes of the Afternoon, on toiminut vahvana vaikuttimena uudenlaista ilmaisua etsiville elokuvantekijöille: esimerkiksi David Lynchin erikoinen tuotanto tuntuu saaneen vahvoja vaikutteita tästä Derenin merkkiteoksesta. Ennen kuin seuraavan kerran katsot Mulholland Driven, katso ensin tämä!

Meshes of the Afternoon on kuin uni unessa, kiehtova ja pyörryttävä, lukemattomien vaihtoehtojen maailma. Nuori nainen nukkuu kotonaan, mutta uni ei ole rauhallista. Viikatemiestä muistuttava olento, naisen useat versiot itsestään ja symboliset ydinelementit, kuten veitsi, avain ja kukka toistuvat surrealistisessa kuvakertomuksessa jättäen lopullisen tulkinnan täysin katsojan mielikuvituksen vastuulle.

Tyylilaji tuo mieleen surrealismin kuuluisat teokset, eritoten mieleen palaa Luis BuñuelinAndalusialainen koira (1929) tai Kulta-aika (1930). Näitä valtavirrasta poikkeavia elokuvia yhdistää todellisuuden hämärtyminen ja unenomainen epäloogisuus, joka sotkee perinteisen ja totutun tarinankerronnan kaavan. Sen sijaan tilalla on jotain hypnoottista ja tajunnanräjäyttävää, jonka pariin on välttämätöntä palata useamman kerran oivaltaakseen jotain uutta.

Pisteytys:
10/10
↧
↧

The Life and Death of Colonel Blimp - Se alkoi Berliinissä

August 24, 2015, 1:39 am
$
0
0
Ohjannut Michael Powell & Emeric Pressburger
Iso-Britannia 1943, 163 min.
Draama, Sota, Romantiikka
Pääosissa: Roger Livesey, Anton Walbrook, Deborah Kerr

I know what war is!
Se alkoi Berliinissä (tunnettu myös nimellä Ystävykset) on ihastuttavan värikylläinen aikamatka 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle kenraali Clive Wynne-Candyn (Livesey) matkassa. Tarina alkaa ns. nykyhetkestä, eli noin vuodesta 1943. Takautumien kautta kerrataan Candyn, tuon vanhan jäärän, elämänvaiheita vuosisadan alun sotatuoksinnoista toisen maailmansodan syttymiseen saakka. Elokuva on myös ensimmäisiä ja tunnetuimpia yhteisohjauksia Powell & Pressburger -kaksikolta, joiden tuotanto poikkesi valtavirrasta viehättävällä tavalla - ja jota tosin ei aina aivan ymmärretty. Partnereiden omaperäisyys ja erikoinen tarkastelutapa näkyvät vahvasti tässäkin elokuvassa.

Lievästi satiirinen huumori antaa kertomukselle omalaatuista hauskuutta ja vieno propagandakin häilyy taustalla, mutta ennen kaikkea Se alkoi Berliinissä on koskettava draama rajat ylittävästä ystävyydestä ja saavuttamattomasta rakkaudesta. 1900-luvun alun Berliinissä alkanut ystävyys Candyn ja saksalaisen Theo Kretschmar-Schuldorffin (Walbrook) välillä kestää sota-aikojen koettelemukset ja valtioiden väliset kahnaukset. Deborah Kerr tekee upean kolmoisroolin esittäen kaikkia naisia Candyn (ja hieman Theonkin) elämässä; draamallinen ratkaisu on kerrassaan mielenkiintoinen ja onnistunut!

Colonel Blimp -sarjakuvasta nimensä saanut Se alkoi Berliinissä on totta vie upean näköinen ja sisällöllisesti sykähdyttävä, mutta ilmestyessään elokuva oli aikalaisille kauhistus ja sen valmistusta parjattiin suuresti. Jopa itse Winston Churchill vastusti kiihkeästi moisen roskaelokuvan tekoa, peläten ilmeisesti joutuvansa itse ivan kohteeksi. Toki britin ja saksalaisen ystävyydestä kertovan elokuvan teko vaikutti vähintäänkin epäilyttävältä samaan aikaan, kun natsit pommittivat Lontoota minkä ehtivät. Runsaasti vettä sai Thamesissa virrata, ennen kuin elokuvaa lopulta ryhdyttiin pitämään todellisena brittiklassikkona, terävänäköisenä ja modernina draamana.

Pisteytys:
8/10
↧

Ossessione - Riivaajat

September 1, 2015, 2:20 am
$
0
0
Ohjannut Luchino Visconti
Italia 1943, 140 min.
Draama, Rikos, Romantiikka
Pääosissa: Massimo Girotti, Clara Calamai, Juan de Landa

Lust.
Rutiköyhä kulkuri Gino (Girotti) matkaa Italian maaseudulla ja saapuu pölyisen tien varrella sijaitsevalle nuhjuiselle huoltoasemalle, josta hän saa töitä mekaanikkona. Paikan omistajan (de Landa) vaimo Giovanna (Calamai) vihaa miestään ja rakastuu komeaan kulkuriin. Pian toisiaan himoava kaksikko ryhtyy juonimaan Giovannan aviomiehen murhaa. Haaveissa häilyy parempi elämä, mutta piinaava syyllisyys ei anna armoa. Tarina pohjautuu James M. Cainin tunnettuun rikosromaaniin Postimies soittaa aina kahdesti (1934).

Luchino Viscontin Riivaajia on pidetty italialaisen neorealistisen tyylisuunnan esiteoksena. Neorealismilla tarkoitetaan 1940-1950 -luvuilla Italiassa ilmennyttä yhteiskuntakriittistä suuntausta, joka kuvasi erityisesti arjen muutosta ja köyhyyttä sodanjälkeisessä fasistisessa Italiassa. Toki suuntaus itse oli antifasistinen, eikä siis suinkaan ajan johtava tyylisuuntaus. Kahden vuosikymmenen aikana neorealistisina pidettyjä elokuvia ilmestyikin vain alle sata. Neorealistisille teoksille leimallisia piirteitä ovat myös esimerkiksi amatöörinäyttelijät sekä aitojen kuvauspaikkojen käyttö.

Köyhälle maaseudulle sijoittuva Riivaajat on riipivän tarkkanäköinen analyysi Mussolinin ajasta ja sodanjälkeisestä tuskasta. Rähjäisen huoltoaseman takahuone, rasvankäry ja pölyiset maantiet tulevat valtavan lähelle, tarinan seuraaminen tuntuu miltei ahdistavan todelliselta. Samoin elokuvan teemat tuntuvat kaunistelemattomilta ja lohduttoman realistisilta. Köyhyyden ja epätoivon keskellä jäljellä ovat vain himo ja unelmat, joiden kohteita tavoitellessa ainoana vaihtoehtona on astua rikoksen poluille.

Pisteytys:
10/10
↧

Elokuun elokuvat

September 21, 2015, 4:14 am
$
0
0
Birdman: Or (The Unexpected Virtue of Ignorance)
Ohjannut Alejandro Gonzáles Iñárritu
USA 2014, 119 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Michael Keaton, Emma Stone, Edward Norton




Suuresti hehkutettu ja runsaasti palkittu Birdman kertoo entisestä menestysnäyttelijästä (Keaton), joka yrittää luoda uutta vakavastiotettavaa uraa teatterilavalla. Menneisyyden toilailuista ja Birdman-maskista luopuminen ovat kuitenkin työn takana. Kuvaus ja leikkaus ovat ehdottomasti elokuvan parasta antia: koko kaksituntinen tuntuu nimittäin vain yhdeltä nopeatempoisesti etenevältä otokselta, joka kiemurtelee vauhdikkaasti teatterin kulisseissa. Eipä tämä silti ole mikään iankaikkisen mahtava teos, mutta kokemisen arvoinen ja omalaatuinen musta komedia.

Pisteytys: 8/10

Terminator 2 - Tuomion päivä
Ohjannut James Cameron
USA 1991, 137 min.
Toiminta, Scifi
Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Linda Hamilton, Edward Furlong, Robert Patrick



Tajunnanräjäyttävä Terminator 2 on yksi parhaita jatko-osia ja toimintaleffoja ikinä. Arskan viime leffassa näyttelemä paha tuhoajarobotti on taas saapunut ihmiskunnan keskuuteen, joskin hieman toisenlaisissa tehtävissä. Matkan varrella nähdään takaa-ajoja, räjähdyksiä, tiukkoja tilanteita ja tulenkatkuista tykitystä. Ja kaiken lisäksi ihan mielettömällä juonella. BOOM!

Pisteytys: 10/10

Ernest & Celestine
Ohjannut Benjamin Renner, Stéphane Aubier & Vincent Patar
Ranska & Belgia 2012, 80 min.
Animaatio, Komedia, Draama
Pääosissa: Lambert Wilson, Pauline Brunner



Kauniisti animoitu Ernest & Celestine on viehättävä tarina yllättävästä ystävyydestä ja ennakkoluulojen murtamisesta. Elokuvan maailmassa hiiret ja karhut eivät voi sietää toisiaan, mutta kahden erikoislaatuisen lajinsa edustajan, siis Ernest-karhun (Wilson) ja Celestine-hiiren (Brunner), kohtaaminen johtaa kauniin ystävyyden syntymiseen. Elokuva oli parhaan animaation Oscar-ehdokkaana vuonna 2014, mutta yllätyksettömästi pysti meni Disney-tusinatavaralle.

Pisteytys: 8/10

Cinderella - Tuhkimo
Ohjannut Clyde Geronimi, Hamilton Luske & Wilfred Jackson
USA 1950, 74 min.
Animaatio, Fantasia
Pääosissa: Ilene Woods, Luis Van Rooten, Eleanor Audley




Prinsessaklassikko Tuhkimo kertoo karmeiden puolisukulaistensa sortaman, kauniin ja hyveellisen Tuhkimon (Woods) tarinan lasikenkineen ja bibbidibobbidibuineen päivineen. Tuhkimo edusti Disneylle merkittävää paluuta sota-ajan jälkeen, ja se myös asettuu selkeästi samaan jatkumoon esimerkiksi Lumikin (1937) kanssa. Visuaalisesti elokuva on kaunis, joskin sen sisältö taas jää hieman köykäiseksi. Esimerkiksi sivuosissa vipeltävät eläinhahmot liikkuvat kyllä mainiosti, mutta niiden osakseen saama suuri ruutuaika tuntuu välillä turhalta täytteeltä. Muutoinkin kokonaisuutta on venytetty liiaksi. Silti parempaa kuin nyky-Disney.

Pisteytys: 7/10

Boxtrolls - Boksitrollit
Ohjannut Graham Annable & Anthony Stacchi
USA 2014, 96 min.
Animaatio, Seikkailu, Komedia
Pääosissa: Isaac Hempstead Wright, Elle Fanning, Ben Kingsley, Jared Harris



Coralinen (2009) ja ParaNormanin (2012) tekijöiden uusin, jälleen stop motion -tekniikalla hauskannäköiseksi piiperretty seikkailu kertoo Cheesebridgen kaupungin omalaatuisten asukkaiden kohtaamisista. Kaupungin alla lymyävät pahoina pidetyt, oikeasti toki kiltit boksitrollit ja maan päällä taas elelee kaikenlaisia kummia persoonia aina vallanahneista peikkometsästäjistä juustonhimoisiin hienostelijoihin. Boksitrollit käsittelee hauskasti, joskin välillä turhan alleviivaavasti, hyvis-pahis -asetelmaa ja toteaa, että pahiskin voi ihan itse valita puolensa. Lopputulemana seikkailu on kivannäköinen, mutta sisällöllisesti vähän tylsä ja hienoinen pettymys. Ei oikein yllä aiemmalle Laika-studion tasolle.

Pisteytys: 6/10

Naked Gun 33 1/3 - Mies ja alaston ase 33 1/3
Ohjannut Peter Segal
USA 1994, 83 min.
Komedia, Rikos
Pääosissa: Leslie Nielsen, Priscilla Presley, George Kennedy



Mies ja alaston ase -leffojen väsähtänyt päätösosa oli joskus - uskomatonta kyllä - lempiosani. Kulahtaneessa poliisisekoilussa kyseenalainen sankarikyttä Frank Drebin (Nielsen) on jäänyt eläkkeelle, mutta joutuu pomminetsintätehtäviin ja lopulta päätyy aiheuttamaan pahennusta Oscar-gaalassa. Osa vitseistä naurattaa jostain syystä edelleenkin, mutta suurilta osin tämän (cis)-seksistisen kohelluksen seuraaminen on lähestulkoon piinallista. Katsokaa nyt tuota kuvaakin. Tuntuu pahalta pettyä lapsuuden sankareihin tällä tavalla, nyyh.

Pisteytys: 4/10

La piel que habito - Iho jossa elän
Ohjannut Pedro Almodóvar
Espanja 2011, 120 min.
Trilleri
Pääosissa: Antonio Banderas, Elena Anaya, Jan Cornet



Pedro Almodóvarin loistoteos mukailee kertomuksensa puolesta niin ikään upeaa ranskalais-italialaista trilleriä Silmät ilman kasvoja (1960). Iho jossa elän kertoo taitavan plastikkakirurgin ja tämän vakioasiakkaan erikoisesta suhteesta, jonka karmeat yksityiskohdat avautuvat vähitellen. Elokuva herättää oivasti ajatuksia muun muassa sukupuolen ja identiteetin pysyvyydestä sekä olemuksesta.

Pisteytys: 9/10

Bean - äärimmäinen katastrofielokuva
Ohjannut Mel Smith
Iso-Britannia & USA 1997, 89 min.
Komedia
Pääosissa: Rowan Atkinson, Peter MacNicol, Pamela Reed



Nolojen tilanteiden mies mr. Bean (Atkinson) lähtee ensimmäisessä elokuvassaan Yhdysvaltoihin toilailemaan. Juoni on tietenkin vain hutiloitu taustakehys pitkälle sketsimaratonille, mutta kokonaisuus toimii silti jotenkuten. Joukossa on huonoja ja kohtalaisia vitsejä sekä tietenkin viittauksia alkuperäissarjaan. Arvata saattaa, ettei maanmainion tv-sarjan henki oikein välity kokopitkässä elokuvassa, mutta paremman puutteessa tämänkin viitsii juuri ja juuri katsoa.

Pisteytys: 5/10

One Hour Photo
Ohjannut Mark Romanek
USA 2002, 96 min.
Draama, Trilleri
Pääosissa: Robin Williams, Connie Nielsen, Michael Vartan




Yksinäinen valokuvankehittäjä Seymour Parrish (Williams) stalkkaa täydelliseltä vaikuttavaa perhettä ja yrittää täyttää elämänsä harmaata tyhjiötä keinotekoisilla väreillä. Perheidyllin kulissien rakoillessa myös Seymourin elämä romahtaa. One Hour Photo on keskinkertainen jännityselokuva, jossa moni elementti tuntuu hivenen kömpelöltä. Robin Williams on kuitenkin loistava itselleen epätyypillisessä roolissa, ja erikoisesta juonesta riittää mielenkiintoista seurattavaa yhdeksi katsomiskerraksi.

Pisteytys: 6/10

The World According to Garp - Garpin maailma
Ohjannut George Roy Hill
USA 1982, 136 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Robin Williams, Mary Beth Hurt, John Lithgow




Garpin maailma tarkastelee erikoislaatuisen kirjailijan T.S. Garpin (Williams) värikkäitä elämänvaiheita 1940-1970 -lukujen Yhdysvalloissa. Lukiessani John Irvingin kirjoittamaa Garpin maailmaa (1978) en todellakaan voinut kuvitella sen elokuvaversiota Robin Williamsin tähdittämänä draamakomediana. Alkuperäisteokseen nähden tämä tulkinta on tiivistetty onnistuneesti, mutta sen omituisen sievistelty sävy muistuttaa lähinnä erikoista perheleffaa. Hieman myös hämmentää nähdä cis-mies transnaisen roolissa, mainiota John Lithgowta kuitenkaan lainkaan dissaamatta.

Pisteytys: 6/10

The Babadook
Ohjannut Jennifer Kent
Australia 2014, 93 min.
Kauhu, Draama, Trilleri
Pääosissa: Essie Davis, Noah Wiseman




The Babadook on ahdistusta ja myötätuntoa herättävä kauhukertomus yksinhuoltajaäidin (Davis) ja tämän traumatisoituneen lapsen (Wiseman) koettelemuksista. Elokuvan Babadook-mörkö ei ole yliluonnollinen ilmiö, vaan saa alkunsa vaikeasta elämäntilanteesta ja luikertelee pienen perheen vaivoiksi vähitellen. Elokuvan kauhu on psykologista ja riipaisevan todentuntuista, eikä mitään surkean turhaa säpsäyttelysettiä. Mulla tosin herpaantui keskittyminen jossain leffan puolivälissä. En tiedä, johtuiko se itse elokuvasta vai omasta vireystilasta, mutta joka tapauksessa tästä nyt ei jäänyt mitenkään kovin huikea fiilis. Suosittelen silti tsekkaamaan!

Pisteytys: 7/10

The Mist
Ohjannut Frank Darabont
USA 2007, 126 min.
Kauhu, Scifi, Trilleri
Pääosissa: Thomas Jane, Laurie Holden, Andre Braugher



Stephen Kingin kertomukseen pohjautuva The Mist sijoittuu pikkukaupunkiin, jonne laskeutuva outo usva tuo mukanaan karmeita olentoja toisesta maailmasta. Elokuva tarkastelee yhteisön flippaamista ja joukkohysteriaa ihan kohtalaisen onnistuneesti, käsiteltyä tulee myös ihmisen pienuus universumin kummallisten tallaajien rinnalla. Yhteisöaihe on kiinnostava, mutta elokuva ei silti oikein tunnu saavan siitä - tai mistään - kaikkea irti. Vika lienee puolivillaisissa hahmoissa, jotka on käsikirjoitettu turhan tyypitellen - tai sitten näyttelijävalinnat ontuvat. Esimerkiksi pääroolissa tuskaileva Thomas Jane ei kertakaikkiaan istu tunnepitoiseen rooliinsa.

Pisteytys: 6/10

Moulin Rouge!
Ohjannut Baz Luhrmann
USA & Australia 2001, 127 min.
Musikaali, Romantiikka, Draama, Komedia
Pääosissa: Ewan McGregor, Nicole Kidman, Richard Roxburgh



Baz Luhrmannin kenties paras teos Moulin Rouge! sijoittuu belle époquen Pariisiin, jossa Moulin Rougen kiihkeän rytmin sykkeessä syntyy ainutlaatuinen rakkaustarina köyhän kirjailijan (McGregor) ja kaikkien himoitseman kurtisaanin (Kidman) välille. Luhrmannin tavaramerkkinä tunnettu räikeä postmodernismi sopii elokuvan alkupuolen teatraaliseen komediahenkeen mainiosti, mutta  draaman syventyessä spektaakkeli lässähtää. Pääosakaksikon ihailtava eläytyminen kuitenkin kannattelee loppuun saakka.

Pisteytys: 7/10
↧
Viewing all 1396 articles
Browse latest View live
Search