Quantcast
Channel: Elokuvia listalla
Viewing all 1396 articles
Browse latest View live

Fantasia

$
0
0
Ohjannut Norman Ferguson
USA 1940, 125 min.
Animaatio, Fantasia
Pääosissa: Leopold Stokowski, Deems Taylor

Congratulations to you, Mickey!
Disneyn kolmas kokopitkä animaatio Fantasia on ainutlaatuinen liikkuvien kuvien ja klassikkosävellysten yhdistelmä. Säveltäjä-kriitikko Deems Taylorin juontama ja kapellimestari Leopold Stokowskin johtama viehättävä konsertti koostuu seitsemästä jaksosta, kuten Pähkinänsärkijän tahtiin tanssivista keijukaisista tai lennosta Pegasoksen kanssa Stravinskin Kevätuhrin siivittämänä. Tunnelmat liikkuvat synkästä ja miltei pelottavasta ilahduttavan kepeään, herkkään ja kauniiseen - huumoria unohtamatta. Upeaa fantasiaa!

Fantasia on eräänlaista jatkoa Disneyn 1920-1930 -lukujen Hassunkurisille sinfonioille (Silly Symphonies). Elokuvan tarkoitus oli kuitenkin viedä animaation ja klassisen musiikin yhdistelmä täysin uudelle tasolle. Alkuperäisenä suunnitelmana oli myös uudistaa elokuvaa muutamien vuosien välein ja esittää sitä yleisölle yhä uudestaan. Suunnitelma ei toteutunut, joskin Fantasia on nähty valkokankailla useina vuosina ja sen sisältöä on toisinaan hieman editoitu. Vuonna 1999 elokuvalle kuitenkin syntyi ei-niin-kiitelty jatko-osa, Fantasia 2000.

Jokainen teoksen osio on omalla tavallaan viehättävä, mutta vain muutamat ovat todella vaikuttavia. Elokuvan kenties kuuluisin osio, Mikki Hiiren tähdittämä Noidan oppipoika on lapsuudesta asti ollut suosikkini, mutta myös Fantasian loppuhuipennus, hyvän ja pahan vastakkainasettelu on ehdottomasti elokuvan parhaimmistoa.

Pisteytys:
8/10

The Philadelphia Story - Skandaalihäät

$
0
0
Ohjannut George Cukor
USA 1940, 112 min.
Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Katharine Hepburn, Cary Grant, James Stewart, John Howard

Put me in your pocket, Mike!
Skandaalihäät on kertomus varakkaista yläluokan elostelijoista, joiden avioon astuminen voi olla aikamoista skandaalinkäryä. Tracy Lord (Hepburn) on menossa naimisiin George Kittredgenin (Howard) kanssa, mutta sukulaisten rakastama ex-mies Dexter (Grant) ei malta pysyä tilaisuudesta poissa. Lisäksi paikalla pyörivät innokkaat reportterit, jotka kaiken kukkuraksi sekaantuvat velloviin rakkaussotkuihin omine tunteineen.

Tämä Broadway-näytelmään perustuva screwball-komedia oli jo alun alkaen kirjoitettu Katharine Hepburnia varten. Täten myös elokuvaversio on Hepburnin juhlaa: tähtinäyttelijän ura nousikin uuteen kiitoon Tracy Lordin menestyksekkään roolin myötä. Muutkaan näyttelijät eivät toki jää kehnommiksi, varsinkin Cary Grant on tietenkin loistava. Hepburn-Grant -kemia todella ilahduttaa!

Skandaalihäät on mainio elokuva, jossa on hauskaa sanailua ja hulvattomia ihmissuhdesotkuja - aivan kuten kunnon screwball-komediassa kuuluukin olla. Vaikka peruspaketti toimiikin ja elokuva viihdyttää, ei tästä filmistä oikein irronnut mitään erityisiä oivalluksia tai säväreitä.

Pisteytys:
7/10

The Grapes of Wrath - Vihan hedelmät

$
0
0
Ohjannut John Ford
USA 1940, 129 min.
Draama
Pääosissa: Henry Fonda, John Carradine, Russell Simpson, Jane Darwell

Never had my family stuck out on the road...
1930-luvulla Yhdysvallat riutuu ankaran talouslaman kourissa. Keskilännessä riistoviljely on kuivattanut pellot, pankit haluavat omansa takaisin ja maanviljelijäperheet häädetään omista kodeistaan. Vähitellen ihmismassat vyöryvät kohti Kaliforniaa, jossa töitä vielä on tarjolla - mutta vain niukasti. Tähän amerikkalaiseen kurjuuteen sijoittuu myös fiktiivinen Joadin perheen tarina. Pitkällä ja raskaalla matkalla kohti Kalifornian onnelaa Joadit kohtaavat toivonsa menettäneitä kohtalotovereita, ja viimeistään perillä paljastuu kansakunnan kurja alennustila.

Vaikka elokuva käsittelee erityisesti yhdysvaltalaisia mielialoja 1930-1940 -lukujen todellisuudessa, tuntuu sen yhteiskuntakriittinen ote suorastaan ajattomalta. Raha ratkaisee, mutta ihmisen elämä ei ole juuri minkään arvoinen. Niin elokuva kuin alkuperäinen John Steinbeckin romaanikin (Vihan hedelmät, 1939) joutuivat aikanaan vaikeuksiin: molempien kriittistä otetta syytettiin epäisänmaallisuudesta. Molemmat teokset kohosivat kuitenkin nopeasti rakastetuiksi, periamerikkalaisiksi klassikoiksi.

Vihan hedelmät on syvää, koskettavaa draamaa. Laman kurjuutta kuvataan sekä realistisesesti että esteettisesti, yhtä aikaa runollisesti ja karkeasti. Tunteikkaasti eläytyvät näyttelijät ovat loistavia. Myös upeat, mutta myös riipaisevan karut maisemat syventävät tarinaa entisestään. Elokuva on kiinnostava matka kahdeksankymmenen vuoden takaiseen todellisuuteen ja yhteen Yhdysvaltojen synkimmistä ajanjaksoista. Samalla se on tutkielma yleismaailmallisesta ihmisarvosta sekä myös amerikkalaisesta arvomaailmasta. Valtavan kiinnostava kokonaisuus!

Pisteytys:
10/10

Syyskuun elokuvat

$
0
0
La grande bellezza - Suuri kauneus
Ohjannut Paolo Sorrentino
Italia & Ranska 2013, 142 min.
Draama
Pääosissa: Toni Servillo, Carlo Verdone, Sabrina Ferilli, Carlo Buccirosso




Paolo Sorrentino on yksi nykypäivän tunnetuimmista italialaisohjaajista, ellei jopa tunnetuin. Sorrentinon Suuri kauneus puolestaan on kunnianosoitus eräälle toiselle vielä tunnetummalle italialaisohjaajalle, Federico Fellinille ja ennen kaikkea Fellinin Roomalle. Visuaalisesti upea elokuva tarkastelee muotoa ja sisältöä: Rooma on ikuinen ja kaunis, mutta dekadenssin valtaama. Viaton menneisyys ja rappiontäyteinen nykyhetki ovat vastakkain, elokuva näyttäytyykin ennen kaikkea yhteiskunnan ja kulttuurin nykytilan kritiikkinä. Elokuva vaikuttaa toden totta suurelta, mutta silti kokonaisuus ei tavoita tarpeeksi. Kauneuden analyysi jää kesken.

Pisteytys: 7/10

Freier Fall
Ohjannut Stephan Lacant
Saksa 2013, 100 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Hanno Koffler, Max Riemelt




Freier Fall on elokuva itsensä etsimisestä. Saksalaiset poliisit Marc (Koffler) ja Kay (Riemelt) rakastuvat, vaikka Marc on elänyt tyytyväistä heteroelämää ja vaimokin on raskaana. Kertomus ei ole suoranaisesti huono, mutta aihetta voisi käsitellä paremminkin. Tarinasta ei oikein synny mitään kunnollista oivallusta. Hahmoista puuttuu syyvyttä ja seksuaalisuus näyttäytyy joko-tai -valintoina.

Pisteytys: 5/10

Miss Farkku-Suomi
Ohjannut Matti Kinnunen
Suomi 2012, 86 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Mikko Neuvonen, Sanni Kurkisuo, Maria Ylipää




Kauko Röyhkän samannimiseen romaaniin (2003) perustuva kasvutarina Miss Farkku-Suomi on siloiteltu nuorisokuvaus - ainakin alkuperäisteokseen nähden. 1970-luvun Oulussa Välde (Neuvonen) tuskailee paskassa kaupungissa, rokki soi ja rakkauselämä on rosoista. Filmin luoma ajankuva on ilahduttavaa ja loistavaa Röyhkä-musiikkia kuuntelee mieluusti energisinä Torttu-versioinakin. Mutta kuten yleensäkin, kirja on tässäkin tapauksessa rutkasti parempi elämys.

Pisteytys: 6/10

Once Upon a Time in the West - Huuliharppukostaja
Ohjannut Sergio Leone
Italia, USA & Espanja 1968, 175 min.
Lännenelokuva
Pääosissa: Charles Bronson, Claudia Cardinale, Henry Fonda



Sergio Leonen spagettiwesternklassikko Huuliharppukostaja sijoittuu pieneen Flagstonen kylään, jonne rautatie tekee tuloaan. Salaperäinen Harmonica (Bronson) saapuu kaupunkiin, jossa rautatiemiljonäärille työskentelevä häikäilemätön murhamies Frank (Fonda) kylvää kuolemaa. Upea tunnelma, loistava tarina ja mielenkiintoiset hahmot tekevät elokuvasta yhden kaikkien aikojen länkkäreistä. Kaiken toki kruunaa upea laajakangaskuvaus sekä Ennio Morriconen ainutlaatuinen musiikki.

Pisteytys: 10/10

Army of Shadows - Tuntemattomat sankarit
Ohjannut Jean-Pierre Melville
Ranska & Italia 1969, 145 min.
Draama, Sota
Pääosissa: Lino Ventura, Jean-Pierre Cassell, Paul Meurisse



Eletään toisen maailmansodan aikaa ja Ranskaa hallitsee Vichyn nukkehallitus. Itsenäistä Ranskaa puolustava vastarintaliike, Charles de Gaullen Lontoosta käsin operoima la Résistance toimii emämaassa salaisena maanalaisverkostona. Vastarintaliikkeen uskaliaasta toiminnasta kertova elokuva havainnollistaa monipuolisesti sodan aikaisia tapahtumia ja tunnelmia muutaman henkilön kautta. Huikeaa jännitystä ja mielenkiintoinen katsaus varjoihin, kulissien takaiseen elämään.

Pisteytys: 8/10

The Wolf of Wall Street
Ohjannut Martin Scorsese
USA 2013, 179 min.
Draama, Rikos
Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Jonah Hill, Margot Robbie




Sikamaisin keinoin rikastuvasta Jordan Belfortista (DiCaprio) kertova The Wolf of Wall Street on kolmituntinen bakkanaali, rietas ja energinen kuvaus juppimaailman hulluudesta. Lopulta uskomaton retostelu huipentuu älyttömyyksiin, ja väistämätön romahdus on edessä. Itsekästä nautinnontavoittelija Belfortia esittävä Leonardo DiCaprio tekee loistavan roolityön, joka olisi ollut Oscarinkin arvoinen. Parhaan elokuvan pystin saaminenkin olisi kyllä ollut ihme, sillä elokuvan kohdistama kritiikki liipannee myös aika läheltä akatemiapalkintoja ja Hollywood-koneistoa.

Pisteytys: 8/10

Nymphomaniac vol. I & II
Ohjannut Lars von Trier
Tanska, Ranska, Saksa, Belgia, Iso-Britannia 2013,
117+123 min.
Draama
Pääosissa: Charlotte Gainsbourg, Stellan Skarsgård, Stacy Martin


Lars von Trierin nelituntinen, kahdeksi elokuvaksi jaettu eepos on tutkimusmatka inhimillisyyteen ja seksuaalisuuteen. Seksiaddikti Joe (Gainsbourg) kertoo tuntemattomalle laupiaalle samarialaiselle, aseksuaalille herra Seligmanille (Skarsgård) elämänsä keskeiset seksiseikkailut. Aihepiiriä tarkastellaan mielenkiintoisesta perspektiivistä: kuvasto on rietasta, mutta tunnelma tavoittaa jotain syvällistä. Kyse ei ole missään vaiheessa pinnallisesta pornosta, vaan pikemminkin ihmisen sisimmän tutkiskelusta. Nymphomaniac ei onneksi ole tunnelmaltaan niin ahdistava, kuin moni muu von Trierin filmi. Kiinnostavia ovat kuitenkin muutamat viitteet ohjaajan aiempaan elokuvaan, sangen tuskalliseen Antikristukseen (2009).

Pisteytys: 8/10

Play
Ohjannut Ruben Östlund
Ruotsi, Tanska & Suomi 2011, 118 min.
Draama
Pääosissa: Kevin Vaz, Yannick Diakité, John Ortiz, Anas Abdirahman, Sebastian Hegmar



Play on pysäyttävä elokuva. Se sijoittuu nykypäivän Ruotsiin, jossa joukko maahanmuuttajataustaisia poikia ryöstelee puhelimia toisilta lapsilta. Dokumentaarinen tyyli, improvisaatio ja pitkät kohtaukset tuovat elokuvaan realistisuuden tuntua, ja itse asiassa tarinakin perustuu tositapahtumiin. Play onnistuu erinomaisesti nostamaan esille kysymyksiä länsimaisen yhteiskunnan ongelmakohdista. Millaisesta toiminnasta roolimallit syntyvät? Kaupunki on täynnä ulkopuolisia tarkkailijoita, jotka väistelevät kaikkien silmien edessä tapahtuvaa roolileikkiä.

Kiinnostavaa on myös elokuvan aiheuttama kohu. Eikö ole rasistista esittää stereotypiaa, jossa mamut ryöstelevät kantaväestöä? Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Elokuva kysyykin, miten tällaiseen tilanteeseen tai mielikuvaan päädytään. Jos jotakuta yhteiskunnan jäsentä tai kokonaista ryhmää pidetään yhteisöön sopimattomana, on aika helppoa luovuttaa ja jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Roolia ei aina oteta, joskus se vain annetaan.

Pisteytys: 8/10

National Treasure - Kansallisaarre
Ohjannut Jon Turteltaub
USA 2004, 131 min.
Seikkailu, Toiminta
Pääosissa: John Cage, Diane Kruger, Justin Bartha, Sean Bean



Kansallisaarre on liian tosissaan tehty aarteenmetsästysseikkailu, jossa jäykkis-Cage suorittaa vaivaannuttavissa tunnelmissa epärealistista tarinaa temppeliherrojen kätketystä aarteesta. Typerän humoristinen Riley (Bartha) on yritys keventää tunnelmaa ja ehkä tavoitella jotain Indy-henkistä meininkiä, mutta valitettavasti yritykseksi se vain jää. Elokuva on kuin lepattavan tähtilipun alla tehty Dan Brown -jännäri: molemmat tönkösti toteutettua "historiaa" ja "ällistyttäviä" arvoituksia. Ehkä tästä silti irtoaa viihdettä johonkin todella tyhjentävään aivojennollaukseen.

Pisteytys: 3/10

Kill Bill: Volume 1
Ohjannut Quentin Tarantino
USA 2003, 111 min.
Toiminta
Pääosissa: Uma Thurman, Lucy Liu, Daryl Hannah, Vivica A. Fox, Shin'ishi Chiba




Quentin Tarantinon genreilottelun ensimmäinen osa on tyylikäs kostoraina: hauska, hyvin rakennettu ja yllättävä. Ryhtyessäni joskus taannoin katsomaan Kill Bill -filmejä ensimmäistä kertaa, olin aika vakuuttunut ettei tyhjäpäinen veren roiskiminen voi toimia - mutta niin se vain toimii! Kostonhimoinen morsian (Thurman) on taitavasti rakennettu hahmo ja sen näyttelijä niin ikään loistava. Tarina on hivenen heppoinen, mutta siihen syynä on lähinnä elokuvan jakaminen kahteen osaan.

Pisteytys: 8/10

Kill Bill: Volume 2
Ohjannut Quentin Tarantino
USA 2004, 137 min.
Toiminta
Pääosissa: Uma Thurman, David Carradine, Michael Madsen, Daryl Hannah




Kill Bill: Volume 2 on ensimmäisen osan tapaan ilahduttavan taitavaa genreillä leikittelyä. Jatko-osassa tarinaa syvennetään ja salaperäiset yksityiskohdat ratkeavat: morsiamen (Thurman) kostoretki jatkuu ja saa lopulta päätöksensä. Toinen osa tosin tuntuu hieman venytetyltä, eikä aivan niin eheältä ja tasapainoiselta, kuin edellinen filmi. Oliko tarina todella kahden elokuvan väärti? Ehkä koko kostoraina olisi ollut täydellisempi, jos idean olisi saanut tiivistettyä yhdeksi filmiksi.

Pisteytys: 7/10

Me, Myself and Mum
Ohjannut Guillaume Gallienne
Ranska & Belgia 2013, 85 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Guillaume Gallienne, Diane Kruger, Reda Kateb





Näyttelijä Guillaume Galliennen esikoisohjaus Me, Myself and Mum perustuu ohjaajan omaan näytelmään, ja elokuvan tyyli onkin viehättävän teatraalinen. Ohjaaja-näyttelijä myös esittää elokuvan tärkeimpiä rooleja: Guillaumea ja tämän äitiä. Guillaume tekee parhaansa ollakseen ensin tyttö ja sitten homoseksuaali, jotta miellyttäisi äitiään. Mikään identiteetti ei kuitenkaan tunnu omalta. Lopulta oma minuus löytyy, mutta Guillaumen omin sanoin - tuskin kukaan on mitään sataprosenttisesti. Siksi lokeromme ovat ahtaita ja mahdottomia! Elokuva käsittelee sukupuolen luonnetta sosiaalisena konstruktiona ihanan oivaltavasti ja huumorin kautta. Lopputulos on mahtava!

Pisteytys: 9/10

Metalhead
Ohjannut Ragnar Bragason
Islanti 2013, 97 min.
Draama
Pääosissa: Þorbjörg Helga Þorgilsdóttir, Sveinn Ólafur Gunnarsson



Islannin maaseudulla, idyllisessä pienessä kyläyhteisössä elämä vaikuttaa turvatulta - kunnes kuolema vie erään perheen vanhimman lapsen. Kaikki käsittelevät surua omalla tavallaan, mutta pikkusisko Heran (Þorgilsdóttir) tuska riipii koko yhteisöä. Hera omii veljensä heavy-harrastuksen, turruttaa tuskaansa kotipolttoisella kiljulla ja sulkeutuu kuoreensa. Eteenpäin olisi päästävä, mutta surua ei voi jättää taakse. Mustan huumorin pilkahdukset sävyttävät elokuvaa, joka tuntuu hyvinkin inhimilliseltä kuvaukselta nuoruuden tuskasta. Sivujuonteena myös 1980-1990 -lukujen ajankuva ja musiikin kehitys ovat kiintoisaa seurattavaa.

Pisteytys: 7/10

Pinocchio

$
0
0
Ohjannut Hamilton Luske & Ben Sharpsteen
USA 1940, 88 min.
Animaatio, Fantasia
Pääosissa: Dickie Jones, Cliff Edwards

Little puppet made of pine, awake!
Carlo Collodin 1880-luvulla valmistuneeseen saturomaaniin perustuva Pinocchio on järjestyksessään Disneyn toinen kokopitkä animaatio. Alkuperäiskertomukseen nähden tämä versio eloon heräävästä puunukesta on paljon kiltimpi ja armollisempi, vaikka elokuva onkin Disney-animaatioksi yllättävän synkkäsävyinen. Pinocchio käsittelee moraalia ja oikeudenmukaisuutta lempeän opettavaisella otteella: oikeiden ja väärien valintojen parissa kamppailevan Pinocchion (Jones) apuna on onneksi omatunto Samu Sirkka (Edwards), jolla tosin on täysi työ pitää lapsukainen kaidalla polulla.

Nykykatsojalle Pinocchion maailma tuntuu julmuuksistaan huolimatta tutulta ja turvalliselta: tässä maailmassa pahuus saadaan aisoihin ja hyvyys voittaa lopulta. Tutut Disney-animaatioiden konventiot ovat vahvasti läsnä: musiikki ja animaatio kietoutuvat kauniisti yhteen, ja tarina yhdistelee onnistuneessa suhteessa erilaisia elementtejä aina jännityksestä huumoriin. Animaatio on yhtä upeaa kuin Lumikissa (1937), paikoin jopa parempaa: esimerkiksi Geppeton paja on täynnä viehättäviä yksityiskohtia, joita voisi jäädä ihastelemaan tuntikausiksi!

Pinocchio on todella Disney-klassikoiden parhaimmistoa. Erinomaiset hahmot kuljettavat tasapainoista tarinaa eteenpäin, kohtausten vaihtuessa mielikuvituksellisesta fantasiasta jännittäviin, jopa pelottaviinkin hetkiin: erityisen mieleenpainuva tapahtumasarja on Pinocchion seikkailu vedenalaisessa maailmassa. Musiikin saralla ikimuistoisinta on toki Oscar-palkittu klassikko, When You Wish Upon a Star.

Vaikka elokuva on upea ja kiinnostava eritoten taidokkaan animaation vuoksi, se on mielenkiintoinen myös muista syistä. Mitä Pinocchio kertoo omasta ajastaan: lapsuudesta tai ihmisyydestä? Elokuvan protagonisti joutuu oppimaan rohkeutta, oikeudenmukaisuutta ja epäitsekkyyttä ansaitakseen asemansa oikeana poikana. Elokuvan oppi onkin, että menestys syntyy vain kovalla työllä. Näin Pinocchio heijastelee mielenkiintoisella tavalla myös amerikkalaista ajatusmaailmaa, jossa on vain voittajia ja häviäjiä. En kykene samaistumaan tähän ideologiaan, mutta siitäkin huolimatta Pinocchio on valtavan mielenkiintoinen ja kaunis teos.

Pisteytys:
9/10

Lokakuun elokuvat

$
0
0
Dawn of the Dead - Kuolleiden aamunkoitto
Ohjannut Zack Snyder
USA 2004, 105 min.
Kauhu, Toiminta
Pääosissa: Sarah Polley, Ving Rhames, Jake Weber



Raivokkaat zombit valtaavat maailman, mutta joukko selviytyjiä onnistuu lukittautumaan ostoskeskukseen. Uusintaversio George A. Romeron samannimisestä zombileffasta (1978) on sisällöllisesti edeltäjäänsä tyhjempi ja painottuu lähinnä adrenaliininosteeseen. Eri genreissä hämmentävästi liikuskeleva remake on lähinnä typerä, joskin sen vuoksi myös paikoittain ihan hauska. Dorkana mättöviihteenä leffa kyllä kelpaa, sellaiseksi tämä lienee tehtykin.

Pisteytys: 5/10

Rise of the Planet of the Apes
Apinoiden planeetan nousu
Ohjannut Rupert Wyatt
USA 2011, 105 min.
Scifi, Draama
Pääosissa: Andy Serkis, James Franco, John Lithgow, Freida Pinto



Apinoiden planeetta -klassikolle (1968) tehdyssä esiosassa eläinkokeiden kanssa käy hullusti. Elokuva sisältää hienoja efektejä ja hyvää draamaa, mutta yhteiskuntakritiikkiä olisi filmiin voinut upottaa enemmänkin. Myös hahmot jäävät aika latteiksi tai ainakin turhan kaavamaisiksi. Puutteistaan huolimatta Apinoiden planeetan nousu on yllättävänkin hyvä esiosa, eritoten Tim Burtonin karmean remake-räpellyksen (2001) jälkeen.

Pisteytys: 7/10

The Hunchback of Notre Dame
Notre Damen kellonsoittaja
Ohjannut Gary Trousdale & Kirk Wise
USA 1996, 91 min.
Animaatio, Draama
Pääosissa: Tom Hulce, Demi Moore, Tony Jay, Kevin Kline



Viktor Hugon Pariisin Notre-Dame -romaani (1831) nosti Notre Damen katedraalin yhdeksi Pariisin symboleista ja toimi innoituksen lähteenä vielä seuraavalla vuosisadallakin. Kirjan pohjalta on ohjattu muun muassa lukuisia elokuvia, joista tämä animaatio on taatusti tunnetuimpia. Synkkäsävyinen elokuva toisintaa kirjan teemoja, mutta toki Disney-versio on sävytetty huumorilla ja varustettu onnellisella lopulla. Draama hieman kärsii, mutta kokonaisuus pysyy silti kasassa. Musiikki on paikoin upeaa, mutta musikaalirallattelua on minun makuuni aivan liikaa.

Pisteytys: 7/10

The Lost World - Jurassic Park
Kadonnut maailma - Jurassic Park
Ohjannut Steven Spielberg
USA 1997, 129 min.
Scifi, Toiminta
Pääosissa: Jeff Goldblum, Julianne Moore, Pete Postlethwaite


Voi hyvät jumalat, Jurassic Parkin kakkososa on varmaan kamalinta, mitä Steven Spielberg on kuunaan ohjannut. Ohjaaja tosin on itsekin myöntänyt tehneensä elokuvan vain rahasta. Kadonneen maailman tapahtumat jatkuvat tökerösti suunnilleen siitä, mihin ensimmäinen (btw, loistava) osa jäi. Sitten rymistellään pari tuntia saarella, jossa hups yllättäen onkin vielä dinosauruksia! Kehnoa käsikirjoitusta tämäkään tosin ei pelasta, joten lopulta kadonnut maailma viedään Yhdysvaltoihin saakka. Tehosteet ovat kyllä ihan hyviä ja dinosaurukset hienoja - ja niitä on runsaasti. Muutoin tähän ei oikein jaksaisi keskittyä.

Pisteytys: 3/10

The Silence of the Lambs - Uhrilampaat
Ohjannut Jonathan Demme
USA 1991, 118 min.
Trilleri, Rikos, Draama
Pääosissa: Jodie Foster, Anthony Hopkins



Jonathan Demmen nerokas, teemoiltaan moniulotteinen trilleri tutkiskelee ihmismieltä. Elokuvassa nuori agentti Clarice Starling (Foster) jäljittää sarjamurhaajaa turvautuen vankilassa olevan tohtori Hannibal Lecterin (Hopkins) apuun. Jännittävä tarina kantaa vankasti läpi elokuvan ja tunnelmaa luodaan suorastaan nerokkaasti. Tähän elokuvaan ei kyllästy.

Pisteytys: 9/10

To Rome with Love
Ohjannut Woody Allen
Italia & USA 2012, 112 min.
Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Jesse Eisenberg, Ellen Page, Woody Allen, Penelope Cruz




Woody Allenin Roomaan sijoittuva turistielokuva nivoo yhteen joukon tarinoita rakkaudesta, pettämisestä ja vaikka mistä sekalaisesta. To Rome with Love on kaikin tavoin pettymys: ihana Rooma jää tylsäksi taustaksi ja tarinat tuntuvat keskeneräisiltä. Ihan hauskoja vitsejä ja oivalluksia kuitenkin löytyy juuri sen verran, että elokuvan viitsii katsoa kertaalleen.

Pisteytys: 5/10

Le Week-End
Ohjannut Roger Mitchell
Iso-Britannia 2013, 93 min.
Draama, Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Lindsay Duncan, Jim Broadbent, Jeff Goldblum




Brittipariskunta palaa Pariisiin elämään häämatkaansa uudelleen, mutta kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Päähenkilöt luovat pienillä teoilla eläväisen kuvan pitkästä parisuhteesta: lopputulos on kaikin puolin hellyyttävä ja hetkittäin myös hauska. Valitettavasti kokonaisuus tuntuu lähinnä hajanaiselta haahuilulta.

Pisteytys: 6/10

Inception
Ohjannut Christoper Nolan
USA & Iso-Britannia 2010, 148 min.
Trilleri, Toiminta, Scifi
Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Ellen Page, Joseph Gordon-Levitt



Inception on valtavan mielenkiintoinen ajatusleikki unien maailmassa seikkailusta. Elokuvaa täytyy seurata ajatuksen kanssa, ja silti toisellekin katselukerralle riittää ihmeteltävää. Sanoma sinällään ei ole mitään kovin diippiä filosofiaa, mutta ainakin tämä jännitysnäytelmä on rakennettu ajatuksen kanssa. Vähempikin toimintaräiskintä tosin riittäisi.

Pisteytys: 8/10

Fucking Åmål
Ohjannut Lukas Moodysson
Ruotsi & Tanska 1998, 89 min.
Draama, Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Alexandra Dahlström, Rebecka Liljeberg




Ihailtavan realistinen draama sukeltaa teinien maailmaan, joka on täynnä itsensä etsimistä, epävarmuutta ja tunnekuohuja. Ruotsalaisessa tuppukylässä yksinäinen Agnes (Liljeberg) rakastuu suosittuun Eliniin (Dahlström), mutta rakkaustarina tuntuu mahdottomalta. Jokaisella elokuvan henkilöllä on omat unelmansa: stereotypioiden toteuttaminen ja lokeroihin mahtuminen on vaikeaa. Fucking Åmål herättää yllättävän paljon nuoruusmuistoja: tuollaistako se oli - ja on!

Pisteytys: 9/10

The Nightmare Before Christmas
Painajainen ennen joulua
Ohjannut Tim Burton
USA 1993, 76 min.
Animaatio, Fantasia, Musikaali
Pääosissa: Danny Elfman, Chris Sarandon, Catherine O'Hara


Mielikuvituksellisessa animaatiossa Halloweeniin kyllästynyt Skeleton Jack (Sarandon/Elfman) löytää joulumaan ja elämänilonsa. Hahmot on käsikirjoitettu hyvin, tarina kekseliäs ja kaiken kruunaa upean yksityiskohtainen animaatio. Pitkäveteisiltä tuntuvia musikaalikohtauksia vain ei jaksaisi millään katsoa.

Pisteytys: 7/10

Django Unchained
Ohjannut Quentin Tarantino
USA 2012, 165 min.
Toiminta, Western
Pääosissa: Jamie Foxx, Christop Waltz, Leonardo DiCaprio




Jälleen yksi Quentin Tarantinon kostoraina sijoittuu tällä kertaa 1800-luvun Yhdysvaltojen orjaplantaaseille. Saksalaisen palkkionmetsästäjän Dr. King Schultzin (Christop Waltz) avustuksella entinen orja Django (Jamie Foxx) pyrkii vapauttamaan vaimonsa ja matkan varrella kostamaan yhdelle jos toisellekin ruoskaa heiluttaneelle valkonaamalle. Tarantinomaiseen tyyliin viittauksia populaarikulttuuriin on runsaasti ja elokuvan maailma on tietoisen kaukana autenttisesta orjuuden ajasta. Django Unchained on koko pituutensa täydeltä mainiota viihdettä, mutta Tarantinolta sietäisi irrota jo jotain uusiakin oivalluksia. Jollain tapaa leffa tuntuu jo kertaalleen nähdyltä - enkä nyt tarkoita niitä populaarikulttuuriviittauksia.

Pisteytys: 7/10

The Mortal Storm - Näin se alkoi

$
0
0
Ohjannut Frank Borzage
USA 1940, 100 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: James Stewart, Margaret Sullavan, Robert Young, Frank Morgan

I should say 'Heil Hiter', but I won't...
Baijerilaisessa pikkukaupungissa vietetään arvostetun professori Rothin (Morgan) syntymäpäiväjuhlia. Saman päivän iltana radio julistaa Adolf Hitlerin nousua valtakunnankansleriksi. Osa perhepiiristä ottaa uutisen vastaan riemuiten, toisten pelätessä vainoja ja sodan syttymistä. Rakastavaiset eroavat, ystävykset riitaantuvat ja lopulta koko perhe hajoaa erimielisyyksien vuoksi.

Elokuvan valmistuessa Yhdysvallat pysytteli vielä erossa sodan tuoksinnoista, mutta Euroopan karmiva tilanne enteili jo taisteluihin osallistumista. Sotaa enteilevänä aikana syntynyt Näin se alkoi heijastelee pasifismin henkeä natsivastaisella sanomallaan. Esille puskevat jopa propagandistiset sävyt: esimerkiksi syitä natsiksi ryhtymiselle ei avata millään tavoin. Natsius näyttäytyy vain hulluna joukkohysteriana tai jopa epäilyttävänä luonteenominaisuutena. Todellisuudessa syyt toki olivat aika tavalla monimutkaisemmat. Aikalaiskontekstissa tietty näköalattomuus on kuitenkin ymmärrettävää.

Liioitteluun taipuva dramaattisuus, liikuttava rakkaustarina ja päähenkilöiden (Stewart & Sullavan) puhtoinen hyveellisyys alleviivaavat sodanvastaista sanomaa tehokkaasti. Myös kauniit lumiset maisemat ja idyllinen kylämiljöö kontrastinaan sotaisat natsit ja näiden toteuttamat joukkovainot korostavat ajatusta sodan mielettömyydestä. Elokuva päättyy surullisiin kuviin ja tyhjiin huoneisiin - todellisessa maailmassa pahin oli vielä edessä.

Pisteytys:
8/10

The Bank Dick - Taaloja ja tuuria

$
0
0
Ohjannut Edward F. Cline
USA 1940, 72 min.
Komedia
Pääosissa: W.C. Fields,  Cora Witherspoon, Franklin Pangborn, Shemp Howard, Grady Sutton

Ever done any boondoggling?
Egbert Sousè (Fields) on laiskanpulskea tyhjäntoimittaja, joka pakenee melskaavaa perhettään kantakapakan rauhaan. Maailma ei kuitenkaan päästä Sousèa vähällä, sillä hän onnistuu sattuman oikusta pysäyttämään pankkirosvon ja päätyy keskelle kohua. Laiskottelijasta tehdään pankinvartija ja lukuisia kommelluksia on tietenkin edessä.

Taaloja ja tuuria muistuttaa hieman W.C. Fieldsin aiempaa elokuvaa Sehän käy kuin leikiten (1934): rauhaa kaipaavan päähenkilön kiusana ovat alati niin perhe kuin velvollisuudetkin, lisäksi molempien elokuvien huumori on yhdistelmä slapstick-toilailua ja oivaltavaa sanailua. Taaloja ja tuuria on monissa yhteyksissä tituleerattu Fieldsin parhaimmaksi teokseksi, mutta Sehän käy kuin leikiten oli minusta hieman viihdyttävämpi.

Toki myös Taaloja ja tuuria on monestakin syystä katsomisen arvoinen komedia. Elokuvan ehdottomasti mielenkiintoisinta antia on sensuurisäädösten rajamailla uhkarohkeasti liikuskeleva huumori! Osansa satiirista saa niin aikansa elokuvamaailma kuin keskiluokkainen perhe-elämäkin, puhumattakaan pikkukaupunki-idyllistä ja pankkitoiminnasta. Ja tietenkin kaiken kruunaa lopun huima takaa-ajokohtaus!

Pisteytys:
7/10

Marraskuun elokuvat

$
0
0
Boyhood
Ohjannut Richard Linklater
USA 2014, 165 min.
Draama
Pääosissa: Ellar Coltrane, Patricia Arquette, Lorelei Linklater, Ethan Hawke



Boyhood seuraa yhdentoista vuoden ajan nuoren Masonin (Coltrane) varttumista. Miltei kolmituntisessa elokuvassa ei oikeastaan tapahdu mitään. Tai, noh, on siinä se yksi elämänalku käännekohtineen. Arkinen kuvaus osoittaa, että ihan tavallisesta elämästäkin löytyy dramaturgiaa. Boyhood saa aivot ihastuttavan virittyneeseen tilaan: hahmot ovat loistavia, elokuvan huumori hulvatonta, lisäksi leffan aikana ehtii pohtia elämän tarkoitusta ja todeta, että ehkä se on elämä itse. Huhhuh, miten vaikuttavaa ja kiehtovaa. Parasta pitkään aikaan!

Pisteytys: 10/10

Pleasantville - Onnellisten kaupunki
Ohjannut Gary Ross
USA 1998, 124 min.
Draama, Komedia, Fantasia
Pääosissa: Tobey Maguire, Reese Witherspoon




Kaksi ysäriteiniä päätyy taianomaisesti mustavalkoiseen tv-sarjaan, Pleasantvillen idylliseen ja puhtoiseen kaupunkiin. Kahden maailman kohtaaminen saa tietenkin aikaan erikoisia seurauksia ja herättää uusia, radikaaleja ajatuksia kaupunkilaisissa sekä tosimaailman nuorukaisissa. Idea on hölmöydessään loistava! Temaattisesti Pleasantville ryhtyy tarkastelemaan niin amerikkalaista unelmaa kuin populaarikulttuuriakin. Hienojen ajatusten työstäminen jää kuitenkin kesken ja oivalluskliimaksit saavuttamatta. Kokonaisuus alkaa tuntua vain teinien kasvudraamalta, vaikkei siinäkään toki mitään vikaa ole.

Pisteytys: 7/10

Iron Man 3
Ohjannut Shane Black
USA 2013, 130 min.
Scifi, Toiminta
Pääosissa: Robert Downey Jr., Gwyneth Paltrow, Guy Pearce, Ben Kingsley



Miljonääri & rautamies Tony Starkin (Downey) mielenterveys on vaakalaudalla Kostajien maailmanpelastusoperaation jäljiltä (The Avengers, 2012). Kaiken lisäksi salaperäinen terroristi Mandariini (Kingsley) aiheuttaa sankarille ongelmia, joten edessä on sekava kostoretki.  Iron Man 3 noudattelee edeltäjiensä kaavaa yhdistellessään näyttävää toimintaa ja mustaa huumoria - lopputuloksena on jälleen mainiota viihdettä. Robert Downey Jr. ja Ben Kingsley ovat rooleissaan loistavia.

Pisteytys: 7/10

Snowpiercer
Ohjannut Joon-ho Bong
Etelä-Korea, USA, Ranska & Tsekki 2013, 126 min.
Scifi, Trilleri, Toiminta
Pääosissa: Chris Evans, Kang-ho Song, Tilda Swinton, John Hurt, Jamie Bell




Vuonna 2031 jääkauden runtelemaa planeettaamme kiertää juna, joka kuljettaa mukanaan ihmiskunnan viimeisiä selviytyjiä. Eloonjääneiden keskuudessa vallitsee karmiva harvainvalta, joten perävaunujen köyhälistö päättää nousta kapinaan. Ja kun kapina kerran alkaa, on meno hurjaa, genrerajat pöllyävät ja vauhdin kruunaavat yllättävät juonenkäänteet. Snowpiercerin yhteiskuntakritiikki on osuvaa, mutta välillä turhankin alleviivaavaa. Mielenkiintoinen dystopiakuvaus, mutta muodoltaan ärsyttävä.

Pisteytys: 6/10

Gremlins - Riiviöt
Ohjannut Joe Dante
USA 1984, 106 min.
Komedia, Kauhu
Pääosissa: Zach Galligan, Hoyt Axton, Phoebe Cates





Hulvaton kasariklassikko Riiviöt lukeutuu ehdottomasti kaikkien aikojen parhaimpien jouluelokuvien joukkoon. Kummien otusten kauhukomedia sijoittuu aivan tavalliseen yhdysvaltalaiseen pikkukaupunkiin, jonka elämä mullistuu erään isän (Axton) joululahjahankinnan seurauksena.  Hänen poikansa Billyn (Galligan) paketista paljastuu pörröinen Mogwai, jonka hoitaminen vaatii erityistä tarkkuutta. Jos sääntöjä rikotaan, tapahtuu kauheita... Loistavaa satiirihenkistä ilottelua, toimivaa korniutta ja piristävää joulukaaosta!

Pisteytys: 8/10

Curios Case of Benjamin Button - 
Benjamin Buttonin ihmeellinen elämä
Ohjannut David Fincher
USA 2009, 166 min.
Draama, Romantiikka, Fantasia
Pääosissa: Brad Pitt, Cate Blanchett, Taraji P. Henson



Vuonna 1918 New Orleansissa syntyy vanhukselta näyttävä vauva, joka hylätään vanhainkodin portaille. Benjaminiksi (Pitt) ristitty lapsi kasvaa, mutta nuorenee ikääntyessään. Idea on jännä, mutta valitettavasti toteutus on floppi. Hahmot ovat typeriä haahuilijoita, eikä elokuvalla tunnu olevan mitään muuta tarkoitusta, kuin esitellä hienoja efektejä ja maskeerauksia. Ne ovat toki erinomaisesti onnistuneita, ja lavasteetkin kauniita! Visuaalisen ilmeen vuoksi Buttonin ihmeellisen pitkän elämän ällistyttävän turhine kehyskertomuksineen jaksaa katsoa loppuun saakka. Kokonaisuus tuntuu kuitenkin vain oudolta Forrest Gump -kopiolta. 13 Oscar-ehdokkuutta... Uskomatonta.

Pisteytys: 4/10

Vi är bäst! - Me ollaan parhaita!
Ohjannut Lukas Moodysson
Ruotsi 2013, 102 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Mira Barkhammar, Mira Grosin, Liv LeMoyne




On vuosi 1982 ja kaikki väittävät, että punk on kuollut. 13-vuotiaat alakulttuurin edustajat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Lukas Moodyssonin tapaan Me ollaan parhaita! on valtavan energinen ja realistinen nuorisokuvaus. Käsikirjoituksessa ja näyttelemisessä on ihanaa improvisaatiohenkeä, joka sopii aihepiirin kuvaamiseen mainiosti. Tässä elokuvassa saattaa nähdä nuoruuden nolouden ja röyhkeyden koko komeudessaan, upean karmeaa settiä! Kaiken kruunaa nuorisobändin nerokas Hata sport -biisi, joka tuntuu vanhasta koululiikunnanvihaajasta suorastaan voimaannuttavalta kokemukselta.

Pisteytys: 9/10

Bambi
Ohjannut David Hand
USA 1942, 70 min.
Animaatio, Draama
Pääosissa: Hardie Albright, Stan Alexander, Peter Behn




Disneyn viidennessä kokopitkässä elokuvassa seurataan peuranvasa Bambin (Albright) varttumista ja metsän vuodenaikojen kiertokulkua. Dramaattisten käänteiden vastapainona on hempeää komiikkaa ja söpöjä eläinvauvoja, eli kaikenlaisia nyyhkyelementtejä. Parasta tässä klassikossa on ehdottomasti upea, naturalistiseksi kehuttu animaatio.

Pisteytys: 7/10

Babe - urhea possu
Ohjannut Chris Noonan
Australia & USA 1995, 89 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Christine Cavanaugh, James Cromwell
Babe - urhea possu on ihan valtavan mainio kertomus orpopossusta (Cavanaugh), josta miltei tulee makkaraa, mutta tarkkaavaisen isäntänsä (Cromwell) avustuksella  possu saa ryhtyä lammaskoiraksi. Kävisipä tosielämänkin possuilla yhtä hyvä mäihä. Elokuvan efektit ovat hauskoja, käsikirjoitus loistava ja sanoma koskettava. Kauneutta, hyvyyttä ja söpöyttä!

Pisteytys: 8/10

Dawn of the Planet of the Apes -
Apinoiden planeetan vallankumous
Ohjannut Matt Reeves
USA 1914, 130 min.
Scifi, Toiminta, Draama
Pääosissa: Andy Serkis, Jason Clarke, Gary Oldman




Vuosia Apinoiden planeetan synnyn (2011) tapahtumien jälkeen virustartunnan runteleman ihmislajin aika lähestyy loppuaan. Kohtaaminen kukoistavan apinayhdyskunnan kanssa johtaa aseellisiin konflikteihin, vaikka molemmissa leireissä on kannatusta myös rauhanomaiselle rinnakkainelolle. Sisäiset valtataistelut luovat tarinaan lisää jännitteitä ja syvyyttä. Alkuperäisleffan esiosan jatko-osa onkin vahva erityisesti tarinansa puolesta: hahmot on käsikirjoitettu huolella ja kertomus etenee uskottavasti. Toki myös efektit ovat näyttäviä. Voimakas hyvis-pahis -asetelma kuitekin tuntuu ärsyttävän yksinkertaistavalta.

Pisteytys: 7/10

The Lady Vanishes - Nainen katoaa

$
0
0
Ohjannut Alfred Hitchcock
Iso-Britannia 1938, 96 min.
Trilleri, Komedia
Pääosissa: Margaret Lockwood, Michael Redgrave, Paul Lukas, May Whitty

Scotch tweeds or oatmeal tweeds?
Alfred Hitchcockin brittikauden huipentuma Nainen katoaa sijoittuu Euroopan halki kiitävään junaan, jossa tapahtuu salaperäisiä asioita. Neiti Henderson (Lockwood) ystävystyy matkan alussa ystävälliseen rouvaan (Whitty), joka kuitenkin katoaa mystisesti. Tapaukselle ei löydy silminnäkijöitä, sillä erinäisistä syistä kaikki matkustajat kieltävät koskaan nähneensäkään tuota tweed-asuista vanhaa ladya.

Nainen katoaa on kutkuttavan jännittävä, kuten Hitchcockin trillerit aina, mutta myös erinomaisen hauska! Brittihuumori ja mainio piikittely yhdistyy sulavasti erikoiseen jännitysnäytelmään, joka voisi ilman komiikkaa tuntua jopa hieman tönköltä. Tällaisenaan tarina kuitenkin toimii erinomaisesti. Elokuvan kiehtovaa ideaa on hyödynnetty myöhemminkin, tunnetuin sovitus lienee Jodie Fosterin tähdittämä Flightplan (2005).

Elokuva oli yksi vuoden 1938 hittifilmeistä, mikä myös osin avitti Hitchcockin siirtymistä Hollywood-uralle. Sittemminkin tämä trilleri on useissa yhteyksissä nostettu Hitchcockin parhaimpien filmien joukkoon. Ohjaajamestarin lisäksi täytyy myös huomioida muita elokuvan ansioita: näyttelijät ovat loistavia ja erityisesti Margaret Lockwoodin ja Michael Redgraven kemiat soljuvat yhteen täydellisesti.

Pisteytys:
9/10

Joulukuun elokuvat

$
0
0
Muumit Rivieralla
Ohjannut Xavier Picard &  Hanna Hemilä
Suomi & Ranska 2014, 80 min.
Animaatio, Komedia
Pääosissa: Maria Sid, Mats Långbacka, Kristofer Gummerus, Alma Pöysti




Tove Janssonin sarjakuviin perustuva Muumit Rivieralla vie muumit lähemmäs juuriaan. Muumiperheen matka Rivieralle onnistuu tavoitteessaan ainakin kivan ja persoonallisen animaation sekä soundtrackin osalta, mutta muutoin kokonaisuus on pettymys. Sarjakuvien dramatisointi ei ole helppo tehtävä: tässä tapauksessa lopputulos on sekava kokoelma erinäisten muumistrippien hauskoja sutkautuksia ilman kunnollista kontekstia. Janssonin nerokkaiden sarjakuvien yhteiskunnallisesta sanomasta jäljellä ovat vain rippeet. Ja kenelle tämä elokuva on edes tehty? Ääninäyttelijätkin ärsyttävät ja kaiken kruunaa täysin aivoton versio Pikku Myystä. AAARGH. Muiden hahmojen luonteita on sentään pyritty tuomaan esille, joskin puolitiehen sekin jää. Ehkä tämä filmi toimii paremmin, jos ei ole lukenut muumisarjakuvia tai -kirjoja. Muoto toimii, sisältö ei.

Pisteytys: 5/10

The Mask
Ohjannut Chuck Russell
USA 1994, 101 min.
Komedia, Rikos, Fantasia
Pääosissa: Jim Carrey, Cameron Diaz, Peter Greene




Ysäri-hittifilmissä Stanley Ipkiss (Carrey) löytää oudon naamion, jonka avulla hän muuttuu hyperaktiiviseksi supersankaririkolliseksi. Sarjakuvista hauskasti inspiroitunut fyysinen komedia ei onneksi yritä olla mitään muuta kuin aivotonta kohellusta - siksi tämä toimii. Pääosassa on tietenkin Jim Carreyn energinen elastisuus.

Pisteytys: 6/10

Tuntematon sotilas
Ohjannut Edvin Laine
Suomi 1955, 169 min.
Draama, Sota
Pääosissa: Heikki Savolainen, Kosti Klemelä, Reino Tolvanen, Veikko Sinisalo, Åke Lindman



Edvin Laineen Tuntematon sotilas on patrioottishenkinen versio Väinö Linnan samannimisestä klassikosta (1954). Jatkosotaan sijoittuvassa sotakertomuksessa tarkastellaan muun muassa vastakkainasettelua ylimystön ja tavallisen kansan välillä. Elokuvasovituksen suosio on kyllä ilmiönä kiinnostava, mutta elokuva itsessään on lähinnä tylsää pönötystä ja klassikkoteoksen latteaa toisintoa. Lisäksi Edvin Laineen luomassa sotatodellisuudessa pasifismin korvaa isämmmaallinen paatostelu. Aidosti loistava klassikkotulkinta sen sijaan on Kristian Smedsin teatteriversio vuodelta 2008. Sen televisiointi löytynee edelleen internetin syövereistä.

Pisteytys: 4/10

The Lego Movie - Lego Elokuva
Ohjannut Phil Lord & Christopher Miller
USA 2014, 100 min.
Animaatio, Komedia, Toiminta
Pääosissa: Chris Pratt, Elizabeth Banks, Will Arnett, Morgan Freeman



Tökerösti suomennettu Lego Elokuva (...Lego-elokuva!) kertoo aivan tavallisesta rakennusmiehestä, Emmetistä (Pratt), joka sattumalta päätyy pelastamaan maailman. Klassisinen asetelma rakentuu ironian ja toiminnantäyteisyyden ansiosta energiseksi viihteeksi, josta ei puutu mielikuvitusta. Huumori tosin tuntuu kaikessa runsaudessaan jokseenkin väkinäiseltä. Tarina sen sijaan toimii kaikessa älyttömyydessään yhtä nerokkaasti kuin leikki, ja juuri sen vuoksi elokuvan maailmaan samaistuminen on helppoa ja hauskaa. Ennakko-odotukset ylittävä animaatio on kaiken kaikkiaan yllättävän awesome, vaikka tokihan tämä kaikki on vain yhtä suurta legomainosta. Markkinointi kyllä toimii: hirveästi tekisi mieli nyt leikkiä legoilla.

Pisteytys: 7/10

Dallas Buyers Club
Ohjannut Jean-Mark Vallée
USA 2013, 117 min.
Draama
Pääosissa: Matthew McConaghey, Jared Leto, Jennifer Garner



Vuonna 1985 HIV-tartunnat lietsoivat pelkoa ja ennakkoluuloja. Tositapahtumiin perustuva Dallas Buyers Club kertoo teksasilaisesta Ron Woodroofista (McConaghey), jonka asema punaniskayhteisössä kokee kovan kolauksen tappavan HIV-diagnoosin myötä. Woodroof ryhtyy yksinäiseen taisteluun lääkefirmoja vastaan salakuljettaen lääkkeitä Meksikosta ja myyden niitä muille sairastuneille. Elokuva on aihepiiriltään mielenkiintoinen, mutta yhtenäinen linja on hukassa. Aluksi tarkastellaan yhteisön arvoja moniulotteisiin hahmoihin keskittyen, mutta loppua kohden byrokratiataistelut ja oikeussalikuvaukset ovatkin yllättäen keskeisemmässä roolissa. Dallas Buyers Club on erityisesti Matthew McConagheyn upea show, eikä Jared Letokaan suotta tästä sivuosaoscaria saanut. Hienojen roolisuoritusten vuoksi onkin sääli, että elokuva tuntuu hieman unohtavan päähenkilönsä.

Pisteytys: 7/10

Gremlins 2 - Riiviöt - uusi pesue
Ohjannut Joe Dante
USA 1990, 106 min.
Komedia, Kauhu
Pääosissa: Zach Galligan, Phoebe Cates




Riiviöiden (1984) anarkistisessa jatko-osassa Gizmo kohtaa jälleen Billyn (Galligan), ja tuota pikaa vanha kunnon vedenläikkymisonnettomuus aiheuttaa pilvenpiirtäjän kokoisen katastrofin. Riiviöt - uusi pesue on kaoottinen yhdistelmä itseironiaa, yhteiskuntakritiikkiä ja ihan vain puhdasta ilottelua!

7/10

The Polar Express - Napapiirin pikajuna
Ohjannut Robert Zemeckis
USA 2004, 100 min.
Animaatio, Seikkailu
Pääosissa: Tom Hanks, Nona Gaye




Mahtipontisessa animaatiossa on runsaasti panostusta, mutta valitettavasti vain vähän sisältöä. Tarina on kökkö ja juonenkäänteet väkinäisiä: joulupukkiin uskonsa menettänyt poika pääsee junalla Pohjoisnavalle ja kohtaa matkalla läjän kliseitä ja karmivia hyypiötonttuja. Animaatioon on panostettu, mutta valitettavasti sekin on lähinnä jähmeää. Elokuvan ns. joulutunnelma on sekoitus ällöttävää sentimentaalisuutta ja kaupallista jenkkijoulua, yäk.

Pisteytys: 2/10

The Muppet Christmas Carol - Muppettien joulu
Ohjannut Brian Henson
USA 1993, 85 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Dave Goelz, Michael Caine, Steve Whitmire




Muppettien joulu on hauska ja eläväinen versio Charles Dickensin joulusadusta, jossa itara Scrooge (Caine) joutuu etsimään joulumieltä henkien ja aaveiden avustuksella. Elokuva on myös Muppetien leffaversioiden parhaimmistoa: toimiva yhdistelmä lämminhenkistä joulutunnelmaa ja hieman piikittelevääkin huumoria.

Pisteytys: 7/10

Joulupukki ja noitarumpu
Ohjannut Mauri Kunnas & Pekka Lehtosaari
Suomi 1996, 51 min.
Animaatio
Pääosissa:  Esa Saario, Ulla Tapaninen, Aarre Karén




Korvatunturilla valmistellaan joulua, mutta Joulupukki (Saario) vilustuu ja kaikenlaiset pienet kommellukset aiheuttavat päänvaivaa koko tonttukaartille. Leppoisa animaatio on mukavaa vastapainoa lukuisille Hollywoodin pohjoisnapasekoiluille! Mauri Kunnaksen viehättävä kerronta toimii hyvin myös valkokankaalla.

Pisteytys: 7/10

Before Sunrise - Rakkautta ennen aamua
Ohjannut Richard Linklater
USA, Itävalta & Sveitsi 1995, 105 min.
Romantiikka, Draama
Pääosissa: Ethan Hawke, Julie Delpy





Jesse (Hawke) ja Celine (Delpy) tapaavat junamatkalla, ja päättävät hetken mielijohteesta viettää yhteisen päivän Wienissä. Pariskunnan dialogia seuraava elokuva on valloittavan mukaansatempaava ja ihailtavan realistinen kuvaus kahden nuoren lomaromanssista. Taitavasti rakennettu dialogi vie tarinaa eteenpäin kepeästi, mutta myös hahmoja syventäen.

Pisteytys: 9/10

Before Sunrise - Rakkautta ennen auringonlaskua
Ohjannut Richard Linklater
USA 2004, 80 min.
Romantiikka, Draama
Pääosissa: Ethan Hawke, Julien Delpy




Kun Jessen (Hawke) ja Celinen (Delpy) taianomaisesta tapaamisesta on kulunut yhdeksän vuotta, pari kohtaa sattumalta Pariisissa. Rakkautta ennen auringonlaskua ei ole aivan yhtä maaginen, kuin rakkaussarjan ensimmäinen osa, mutta silti se on samalla tavoin aito ja mukaansatempaava. Elokuva tuntuu hieman jatko-osalta, eikä toimisi vain omana teoksenaan. Jatko-osana tämä on toki kiinnostava: nuoruuden kiihkon ja idealismin tilalle on tullut kyyninen aikuisuus, sillä eletty elämä ei ole vastannut haaveita. Mutta kuten loppu antaa olettaa, toivoa on vielä jäljellä.

Pisteytys: 8/10


The Boat that Rocked - Merirosvoradio
Ohjannut Richard Curtis
Iso-Britannia 2009, 135 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Tom Sturridge, Philip Seymour Hoffman, Bill Nighy



1960-luvulla rokki herätti vielä kauhistusta, mutta onneksi piraattiradiot levittivät musiikin ilosanomaa. Tosipohjaiseen nuorisomusiikkivillitykseen perustuva Merirosvoradio kertookin erään rokkiradion dj-poppoon elämästä ja seksiseikkailuista svengin ja grooven vuosikymmenellä. Hyväntuulisessa komediassa parasta on musiikki, vaikka kaikki biisit nyt eivät ihan osukaan oikealle vuodelle.

Pisteytys: 7/10

The Eagle - Kotka

$
0
0
Ohjannut Clarence Brown
USA 1925, 73 min.
Mykkäelokuva, Komedia, Romantiikka, Draama
Pääosissa: Rudolph Valentino, Vilma Bánky, Louise Dresser, James A. Marcus

Avenge your faith!
Aleksandr Puskinin novelliin perustuva Kotka kertoo seikkailuihin joutuvasta Venäjän armeijan luutnantista, Vladimir Dubrovskysta (Valentino). Torjuttuaan keisarinnan (Dresser) iskuyrityksen Dubrovsky pakenee kotiseuduilleen, jossa paikallinen aatelinen Kyrilla (Marcus) tyrannisoi maanomistajia. Dubrovskysta tulee eräänlainen venäläinen Zorro tai Robin Hood, eli salaperäinen Musta Kotka. Naamiosankarina Dubrovsky yrittää kostaa Kyrillalle ja vieläpä vietellä tämän tyttären.

Puskinin tarina on hyvä, vaikka toteutus ei olekaan paras mahdollinen. Roolisuoritukset ovat tönkköjä ja huumorikin toimii parhaiten vain väliteksteissä. Myöskään autenttisuus ei ole elokuvan vahvuus, mutta toisaalta ideana ei olekaan esittää mitään rekonstruktiota menneisyydestä. Ytimessä on pikemminkin Rodolfo Valentino ja tämän ympärillä hullaantuvat sekä rakkaudessaan oikuttelevat naiset.

Rodolfo Valentino oli aikansa supertähti, eksotiikkaa huokuva romanttinen rakastaja, joka sai erityisesti naiset täysin tolaltaan. Tähteys ei niinkään perustunut Valentinon näyttelijäntaidoille, vaan pikemminkin ulkoiselle olemukselle ja karismalle. Valentinon kuolema kiteyttää hänen ympärilleen kehkeytyneen ilmiön: valtavat ihmismassat seurasivat tähden kuolemaan johtanutta sairastumista ja jälleen suuret joukot osallistuivat hautajaissaattoon nähdäkseen edes vilauksen edesmenneestä nuoresta hurmurista. Tiettävästi pari epätoivoista teki jopa itsemurhan traagisen tapauksen johdosta. Varhainen Hollywood loi pohjan nykypäivänkin julkkispalvonnalle: isot nimet myyvät edelleen ja karismaattisten henkilöiden yksityiselämää pidetään kiinnostavana. Kotka Valentino-kultteineen sijoittuu tämän tähtijärjestelmän syntyaikoihin, ja juuri siksi se on elokuvana mielenkiintoinen.

Pisteytys:
7/10

Tammikuun elokuvat

$
0
0
Fight Club
Ohjannut David Fincher
USA 1999, 139 min.
Draama, Toiminta, Trilleri
Pääosissa: Edward Norton, Bradd Pitt, Helena Bonham Carter



Uniongelmista kärsivä valkokaulustyöläinen Jack (Norton) ajautuu aloittamaan pienimuotoisen vallankumouksen, vaikka oikeastaan taisteleekin vain itseään vastaan. Ikea-kalusteet vaihtuvat nuhjuiseen ankeuteen, mutta mielen pimeys olevinaan valaistuu. Mustaa huumoria, mustaa kahvia, ajatuksia provosoivaa toimintaa ja yhteiskuntakritiikkiä - suoranaista satiiria.

Pisteytys: 9/10

Monsters Inc. - Monsterit Oy
Ohjannut Pete Docter, David Silverman & Lee Unkrich
USA 2001, 92 min.
Animaatio, Komedia, Seikkailu
Pääosissa: John Goodman, Billy Crystal, Steve Busceni




Pixarin suurmenestys Monsterit Oy sijoittuu monsterimaahan, jossa mitä erikoisemmat hirviöt pyörittävät maailmaansa lasten kiljaisuista saatavalla sähköllä. Seikkailu alkaa, kun supersäikyttelijä Sulley (Goodman) ja tämän ystävä Mike (Crystal) joutuvat tekemisiin ihka oikean, mahdollisesti myrkyllisen ja vaarallisen lapsen kanssa. Elokuvan idea on mainio ja sen luoma maailma tarjoaa mahtavat puitteet mielikuvitukselliselle seikkailulle. Toteutus ei ole kuitenkaan kovin timanttinen, vaan ihan vaan sitä perus-pixaria: hellyyttäviä hetkiä, kohellushuumoria ja jonkinlainen lattea sanoma.

Pisteytys: 7/10

Finding Vivian Maier - Vivian Maierin salaisuus
Ohjannut John Maloof & Charlie Siskel
USA 2013, 83 min.
Dokumentti, Biografia, Mysteeri
Pääosissa: John Maloof, Vivian Maier





Vuonna 2007 muuan harrastelijahistorioitsija John Maloof osti laatikollisen vanhoja negatiiveja. Laatikon sisältämät kuvat paljastuivat poikkeuksellisen upeiksi taideteoksiksi, ja niiden ottaja puolestaan aivan tavalliseksi ja jo edesmenneeksi lastenhoitajaksi. Kiehtova dokumentti yrittää selvittää, kuka Vivian Maier todella oli, ja miksei hän koskaan tuonut valokuviaan julkisuuteen. Vivian Maierin salaisuus on kiehtovasti avautuva mysteeri, joka jättää avoimeksi liudan mielenkiintoisia kysymyksiä. Miten määritellään taide tai taiteilija? Kiinnostavaa on myös tarkastella dokumentin henkilöiden suhdetta kuvaamiseen ja varsinkin kuvien jakamiseen.

Pisteytys: 8/10

Mr. Turner
Ohjannut Mike Leigh
Iso-Britannia 2014, 150 min.
Draama, Historia, Biografia
Pääosissa: Timothy Spall, Dorothy Atkinson, Marion Bailey




Kuuluisasta brittitaiteilija J.M.W. Turnerista (Spall) kertova Mr. Turner on viehättävä ajankuva 1800-luvun Iso-Britanniasta. Lavasteet, puvustus ja upea värimaailma vievät katsojan romantiikan ajan valousvaan sekä lähelle sitä arkista todellisuutta, jossa tämän tyylisuunnan taidetta luotiin. Ennen kaikkea Mr. Turner on kuitenkin monipuolinen henkilökuva: Timothy Spall on loistava tyypitellessään roolihahmonsa eriskummallisia piirteitä! Elokuvassa käytetään myös hauskasti hyödyksi Turneriin liitettyjä legendoja. Tunnelma syntyy vähitellen, turhia kiirehtimättä, mutta se on myös elokuvan suurin heikkous: liki kolmituntinen spektaakkeli tuntuu auttamattomasti liian pitkältä.

Pisteytys: 8/10

Milk
Ohjannut Gus Van Sant
USA 2008, 128 min.
Draama, Biografia, Historia
Pääosissa: Sean Penn, James Franco, Josh Brolin




Seksuaalivähemmistöjen etuja ajaneen Harvey Milkin (Penn) elämää juhlistava Milk tarttuu tositapahtumiin miltei dokumentaarisella otteella. Elokuvan traditionaalinen kerrontatyyli yrittänee pehmitellä kauhistuttavaa aihepiiriä, sillä onhan ihmisoikeuksien toteutuminen aina jollekulle raivostumisen paikka. Positiivinen tunnelma ja loistavat näyttelijät ovat elokuvan parasta antia, mutta heikkouksiakin löytyy. Sivuhenkilöt jäävät todellakin sivuun ja muutoinkin henkilöiden käsikirjoittaminen tuntuu jääneen puolitiehen. Mielenkiintoinen elokuva, joka kertoo korostuneesti enemmän ilmestymisajastaan, kuin 1970-luvun todellisuudesta.

Pisteytys: 7/10

Aladdin
Ohjannut Ron Clements & John Musker
USA 1992, 90 min.
Animaatio, Seikkailu, Romantiikka, Komedia
Pääosissa: Scott Weinger, Robin Williams, Linda Larkin, Jonathan Freeman



Aladdin on yksi Disneyn kultaisen 1990-luvun kirkkaimmista tähdistä. Tuhannen ja yhden yön tarinohin perustuvassa animaatiossa köyhä Aladdin (Weinger) tutustuu lampun henkeen (Williams) ja lähtee valloittamaan prinsessa Jasminin (Larkin) sydäntä, taistellen pahaa Jafaria (Freeman) vastaan. Huikeasti animoitu, jännittävä ja taianomainen elokuva on aina ollut yksi disney-lemppareistani. Huumori ei ole väkinäistä ja suomi-dubbauksetkin ovat erittäin onnistuneita, joskin tällä kertaa katsoin tämän alkuperäiskielellä. Aladdin tursuilee hölmöjä arabi-stereotypioita, mutta eivät ne kuitenkaan pilaa kokonaisuutta.

Pisteytys: 9/10

The Lunchbox
Ohjannut Ritesh Batra
Intia, Ranska, Saksa & USA 2013, 104 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Irrfan Khar, Nimrat Kaur, Nawazuddin Siddiqui




Tarkasti toimiva ruokalähettien palvelu tekee harvinaisen virheen, ja nuoren kotiäidin Ilan (Kaur) lounaslähetys päätyy yksinäiselle Saajanille (Khar). Pari ryhtyy kirjeenvaihtoon, joka auttaa kumpaakin etenemään elämässään. Mumbain kaoottiselta vaikuttavan elämänmenon seuraaminen on jo sinällään kiehtovaa, mutta toki tarinakin on viehättävä. Sattumanvaraiset kohtaamiset ja kasvoton viestintä kertovat paljon vuorovaikutuksesta nykymaailmassa: miljoonakaupungissakin voi erakoitua, mutta silti löytää ystäviä yllättävin tavoin.

Pisteytys: 7/10

A Throw Of Dice - Prapancha Pash

$
0
0
Ohjannut Franz Osten
Saksa, Iso-Britannia & Intia 1929, 74 min.
Mykkäelokuva, Draama, Romantiikka
Pääosissa: Seeta Devi, Charu Roy, Himansu Rai

Intia
1920-1930 -luvuilla saksalainen ohjaaja Franz Osten vastasi maanmiestensä eksotiikankaipuuseen kuvaamalla liudan elokuvia mystisessä Intiassa. Yhteistyössä tuottaja-näyttelijä Himansu Rain ja käsikirjoittaja Niranjan Palin kanssa Osten loi visuaalisesti häikäiseviä elokuvia, jotka tosin jäivät unohduksiin toisen maailmansodan myllerrysten myötä. Vuonna 2006 yksi yhteistyön synnyttämä helmi, Prapancha Pash, kaivettiin esiin brittien elokuva-instituutin arkistosta restaurointia varten. Intialaistaustaisen Nitin Sawhneyn säveltämällä soundtrackilla varustettu uusi versio valmistui parahiksi itsenäisen Intian 60-vuotisjuhlille. Tuo soundtrack on muuten niin hyvä, että elokuva kannattaa katsoa jo ihan vain sen vuoksi.

Prapancha Pash kertoo tarinan, joka on peräisin intialaisesta suureepoksesta Mahabharatanista. Kertomuksessa kaksi vaurasta miestä, Ranjit (Roy) ja Sohat (Rai), rakastuvat kauniiseen Sunitaan (Devi). Uhkapelejä harrastavien Ranjitin ja Sohatin kamppailussa ovat vastakkain Ranjitin rehellisyys ja Sohatin äärimmäisyyksiin yltyvät huijausyritykset. Uhkapeli ei kannata, opettaa elokuva. Tarina ei ole kovin kummoinen ja monet juonta edistävät ratkaisutkin tuntuvat aika huvittavilta. Muutoin tämä Intiassa kuvattu elokuva on upea, erityisesti sen valloittavan visuaalisuuden vuoksi. Elokuvassa nähdäänkin ihan oikeaa viidakkoa ja aitoja villieläinparkoja, joten kyse ei ole mistään länsimaisesta studiokamasta.

Vaikka elokuva on saksalaisen ohjaama ja eurooppalaisille yleisöille suunnattu, sen voi myös liittää Bollywoodin alkuaikojen historiaan. Hindulai Himansu Rai ja Niranjan Pal olivat varhaisia intialaisen ja bombaylaisen (nyk. Mumbai) elokuvan uranuurtajia ja popularisoijia: vuonna 1934 he perustivat Bombay Talkies -elokuvastudion, josta usea intialainen elokuva-alan suurnimi on aloittanut uransa.

Pisteytys:
8/10

Citizen Kane

$
0
0
Ohjannut Orson Welles
USA 1941, 119 min.
Draama, Mysteeri
Pääosissa: Orson Welles, Joseph Cotten, Dorothy Comingore, Everett Sloane

Good old Charlie Kane.
Citizen Kane on elokuvakerronnan edelläkävijä, mestarillisesti luotu mysteeri ja edelleen ajankohtainen yhteiskuntakritiittinen tutkielma, joka on julistettu useaan otteeseen maailman parhaaksi elokuvaksi. Vuonna 1941 elokuva ihastutti ennennäkemättömällä tyylillään, mutta aiheutti myös vastalauseita. Yhtenä syynä kohuun oli elokuvan päähenkilön turhankin selkeä esikuva, mediamoguli William Randolph Hearst. Hearstin ahkerat ponnistelut Orson Wellesin luoman irvikuvan hävittämiseksi tuottivat jokseenkin tulosta, eikä elokuva saanut osakseen ansaitsemaansa suitsutusta. Yhdeksästä Oscar-ehdokkuudestakin elokuva voitti vain parhaan käsikirjoituksen palkinnon. Kohun laannuttua noin vuosikymmentä myöhemmin Citizen Kane alkoi vakiinnuttaa paikkaansa elokuvahistorian merkkiteoksena.

Elokuva kertoo hävyttömän rikkaasta ja koko maailman tuntemasta Charlie Kanesta (Welles), joka kuolee yksinäisenä valtavassa palatsissaan. Muuan toimittaja päättää selvittää, mitä Kanen kuolenvuoteellaan lausumat viimeiset sanat tarkoittivat, ja millainen henkilö hän oli julkisuuskuvansa takana. Mysteeri on rakennettu taitavasti: toimittajan selvitysten avulla Kanen tarina rakentuu pala palalta, mutta lopulta vain katsoja saa hypoteeseilleen varmistuksen.

Charlie Kane on kyyninen hahmo, joka ei osaa rakastaa, vaikka vaatiikin itseään rakastettavan. Protagonisti muuttuu tarinan edetessä yhä katkerammaksi ja moraalittomammaksi, mutta jokin hänessä herättää myös sääliä. Tavallaan Kanekin on vain muiden ahneuden uhri, eikä hän suostu arvostamaan saamaansa jättiperintöä. Raha ei tuo onnea, vaikka kuinka yrittäisi. Elokuvan kapitalismikritiikki ja tietoja vääristelevän median arvostelu tuntuvat merkityksellisiltä vielä seitsemänkymmenen vuoden jälkeenkin.

Pisteytys:
10/10

Helmikuun elokuvat

$
0
0
Blackfish
Ohjannut Gabriela Cowperthwaite
USA 2013, 83 min.
Dokumentti





Koskettava dokumentti ottaa selvää siitä, miksi vankeudessa elänyt Tilikum-miekkavalas on käyttäytynyt aggressiivisesti ja jopa tappanut erään hoitajansa. Dokumentissa ilmenee, yllättäen tai sitten ei, että eläin- ja vesipuistot ovat ihmisille hellyyttävää hupia, mutta villieläimille julmia vankiloita. Blackfish käsittelee tärkeää aihetta, mutta se voisi piikitellä ihmisten ahneutta ja itsekkyyttä kärkkäämminkin - tai ainakin tutkia ihmisten luontosuhdetta monipuolisemmin.

Pisteytys: 7/10

Monsters University - Monsterit-yliopisto
Ohjannut Dan Scanlon
USA 2013, 104 min.
Animaatio, Komedia
Pääosissa: Billy Crystal, John Goodman, Steve Buscemi




Monsterit Oy:n (2001) jatko-osassa tutustutaan päähenkilöiden Miken (Crystal) ja Sulleyn (Goodman) nuoruusvuosiin ja jenkkien - eikun siis monstereiden - yliopistoelämään. Elokuva on jatko-osaksi melko onnistunut, eli hetkittäin ihan hauska ja kivasti animoitu, mutta ei kuitenkaan mitenkään erityinen tai esiosan veroinen. Monsterimaailman ideassa on lähtökohtaisesti persoonallisuutta, mutta tämän kohelluspätkän sisältö on kuitenkin liian kliseinen toimiakseen. Elokuvan kohderyhmäkin on vähän hämärä, mutta tämä lienee tarkoitettu ekan osan faneille, joille yliopistomaailmakin ehkä on jo tuttu.

Pisteytys: 5/10

Thor: The Dark World
Ohjannut Alan Taylor
USA 2013, 112 min.
Toiminta, Seikkailu, Fantasia
Pääosissa: Chris Hemsworth, Natalie Portman, Tom Hiddleston, Christoper Eccleston



Thorin (2011) jatko-osassa löytyy salaperäinen muinainen pahuuden voima, joka tietenkin päätyy vääriin käsiin. Thorin (Hemsworth) täytyy siis pelastaa vaatimattomasti koko maailmankaikkeus. Jumalmaailmassa seikkailu toimii hauskan outona ja nättinä mäiskeenä - vähän kuin Star Wars Keskimaassa. Thor: The Dark World on aika ennalta-arvattava toimintaraina, mutta ihan hauskaa viihdettä. Sääli vain, että kiinnostavin hahmo Loki (Hiddleston) ei saa tarpeeksi aikaa valkokankaalla.

Pisteytys: 6/10

Captain America: The Return of the First Avenger
Ohjannut Anthony Russo & Joe Russo
USA 2014, 136 min.
Scifi, Toiminta, Seikkailu
Pääosissa: Chris Evans, Samuel L. Jackson, Scarlett Johansson



Captain American (2011) kakkososassa (alkuperäiseltä nimeltään The Winter Soldier) kapteeni (Evans) totuttelee nykypäivään ja etsii paikkaansa muuttuneessa maailmassa. Elämänmenoa ihmettelevän sankarin lisäksi elokuva pureutuu S.H.I.E.L.D:in toimintaan. Tämä juonellinen ratkaisu paikkaa hienosti kapteenin ongelmakohtia hieman tylsänä sankarina, ja samalla leffa viittailee ihailtavan rohkeasti ajankohtaisiin NSA-vakoiluteemoihin. Valitettavasti suurin osa elokuvasta on vain mäiskettä ja räiskintää - sinällään ihan viihdyttävää, mutta lopulta aika pitkästyttävää.

Pisteytys: 6/10

Ted
Ohjannut Seth MacFarlane
USA 2012, 106 min.
Komedia, Fantasia
Pääosissa:  Mark Wahlberg, Seth MacFarlane, Mila Kunis



John Bennett (Wahlberg) elelee elävän nallensa Tedin (MacFarlane) kanssa, eikä osaa aikuistua. Nalle-idea on hölmöydessään ihan hauska: perinteisiä ja typeriä mies-nais-bestis -stereotypioita käsittelevä komedia olisikin vain tuskastuttavaa perussettiä, jos Ted-nalle olisi korvattu jollain jackblackilla. Elokuvassa on toimivaa tilannehuumoria ja hieman yllättäenkin myös lämminhenkisyyttä, joiden ansiosta Ted on ihan toimivaa kertaviihdettä. Lisäksi Mark Wahlbergin ainoa, alati hölmistynyt ilme sopii kerrankin johonkin rooliin täydellisesti.

Pisteytys: 6/10

The Stripes - Natsat
Ohjannut Ivan Reitman
USA 1981, 106 min.
Komedia
Pääosissa: Bill Murray, Harold Ramis, Warren Oates




Kaksi luuseria (Murray & Ramis) värväytyvät armeijaan, jossa syntyy tietenkin kaikenlaisia hupaisia tilanteita: naisia nauratetaan ja komentajia ärsytetään. Bill Murrayn lakonisuus on omaa luokkaansa, mutta se ei jaksa naurattaa oikeastaan alkua pidemmälle - jos sitäkään. Elokuvan juoni vyöryy loppua kohti älyttömyyksiin ja alkaa tuntua väkinäiseltä. Pitkäveteinen komedia, jossa onnistuneet sketsit ovat harvassa.

Pisteytys: 4/10

Silent Hill
Ohjannut Christope Gans
USA 2006, 125 min.
Kauhu, Mysteeri
Pääosissa: Radha Mitchell, Jodelle Ferland, Sean Bean, Laurie Holden



Samannimiseen selviytymiskauhupeliin perustuva Silent Hill on jälleen yksi todiste siitä, että mikä toimii upeasti pelatessa, ei välttämättä toimi lainkaan valkokankaalla. Pelin salaperäisen tunnelman täydellisesti vesittävässä elokuvassa hysteerinen äiti (Mitchell) kuskaa lapsensa (Ferland) hylättyyn Silent Hillin kaupunkiin, mutta he jäävätkin jumiin outoon kummitusmaailmaan. Ideassa on potentiaalia, mutta toteutus on tahattoman koominen. Järkyttävän huonoa kauhua, mutta melkein hauskaa wtf-komediaa.

Pisteytys: 2/10

Virunga
Ohjannut Orlando von Einsiedel
Iso-Britannia & Kongo 2014, 100 min.
Dokumentti





Kongolaisessa kansallispuistossa Virungassa taistellaan ahneutta ja julmuutta vastaan. Henkensä uhalla työskentelevät metsänvartijat tekevät kaikkensa pelastaakseen ainutlaatuisen maailmanperintökohteen ja siellä asustavat uhanalaiset gorillat. Virunga aiheuttaa akuuttia maailmantuskaa, ja siksi se on syytä katsoa. Toki myös rakenne on toimiva: tapahtumat kiihtyvät dokumentin edetessä ja pieneltä paikalliskonfliktilta kuulostava tapaus kasvaakin elämän ja kuoleman kamppailuksi - kyse ei ole enää vain gorilloista, vaan jostain vielä suuremmasta.

Pisteytys: 8/10

Indiana Jones and the Temple of Doom - 
Indiana Jones ja tuomion temppeli
Ohjannut Steven Spielberg
USA 1984, 118 min.
Seikkailu, Toiminta
Pääosissa: Harrison Ford, Jonathan Ke Quan, Kate Capshaw



Indiana Jones -trilogian toisessa osassa sankariarkeologimme (Ford) seikkailee Intiassa auttamassa kyläläisiä, joiden pyhä kivi on varastettu. Uhkaavasta pelottelutunnelmasta huolimatta Tuomion temppeli on koko trilogian tylsin indy - tarina on vähän ontuva ja sivuhenkilöt semisti typeriä - mutta siltikin klassikkoseikkailu tarjoaa jännittävää viihdettä. Edeltäjänsä tapaan elokuva voitti Oscarin erikoistehosteistaan.

Pisteytys: 7/10

Indiana Jones and the Last Crusade -
Indiana Jones ja viimeinen ristiretki
Ohjannut Steven Spielberg
USA 1989, 127 min.
Seikkailu, Toiminta
Pääosissa: Harrison Ford, Sean Connery, Denholm Elliott



Indy-trilogia huipentuu kahden sukupolven yhteiseen seikkailuun, kun Jones-vanhempi (Connery) ja Jones-junior (Ford) metsästävät Graalin maljaa. Viimeinen ristiretki on aiempia osia mahtipontisempi, jännittävämpi ja eritoten hauskempi, ja täten myös ehdoton indy-lempparini. Kuvauspaikat ovat huikeita, näyttelijöiden yhteispeli on saumatonta ja kässäri toimii. Mikä upea seikkailuklassikko!

Pisteytys: 10/10

20 Feet from Stardom
Ohjannut Morgan Neville
USA 2013, 91 min.
Dokumentti




Vuoden 2014 parhaan dokumenttielokuvan Oscarin voittanut 20 Feet from Stardom kertoo upean tarinan taustalaulajista, musiikin tuntemattomista suuruuksista. Dokumentti on täynnä kiehtovia tarinoita kulisseista, mielettömiä laulusuorituksia ja täydellistä harmoniaa - mutta myös rasismia, epäonnea ja toteutumattomia unelmia. Mielenkiintoinen ja monipuolinen matka musiikin historiaan!

Pisteytys: 8/10

La lampe au beurre de yak - Rasvalamppu
Ohjannut Wei Hu
Ranska & Kiina 2014, 15 min.
Lyhytelokuva





Yllättävän mukaansatempaava Rasvalamppu oli Oscar-ehdokkaana lyhärikategoriassa, mutta ei valitettavasti voittanut. Elokuvassa nuori valokuvaaja ottaa tiibetiläisistä perhekunnista potretteja, ja kameran takana toimitusta seuraava katsoja saa oivaltaa hauskoja asioita kulttuurien kohtaamisesta sekä maailman pienentymisestä.

Pisteytys: 9/10

The Lady Eve - Nainen Eeva

$
0
0
Ohjannut Preston Sturges
USA 1941, 94 min.
Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Henry Fonda, Barbara Stanwyck, William Demarest, Charles Coburn, Eugene Pallette


You see, Hopsi, you don't know very much about girls...
Ammattimainen huijari ja miestennielijä Jean Harrington (Stanwyck) iskee rahojen toivossa kyntensä nyhveröön käärmetutkijaan Charles Pikeen (Fonda), kunnes yllättäen menettääkin miekkoselle sydämensä. Kun vastarakastunut pari ajautuu riitaan, rakkauspelien mestari Jean ottaa käyttöönsä parhaat silmänkääntötemppunsa hurmatakseen Charlesin takaisin itselleen. Neiti Eve Sidwichin roolissa Jean langettaa Charles-pololle mestarillisen ansan, jonka virittelyä ja laukeamista on kutkuttavan hauska seurata!

Nainen Eeva on ennen kaikkea loistavan käsikirjoituksen elokuva: dialogi on naseva, kuten kunnon screwball-komediassa kuuluu ollakin. Huumori on myös fyysistä ja visuaalista, ja osansa tekevät toki myös täydellisesti rooleihinsa sopivat näyttelijät. Eritoten Henry Fonda on vallan loistava nynny! Tarina on oivallisella tavalla älytön, mutta siinä on myös jotain sellaista näennäisesti todellista, joka tekee siitä uskottavan. Näennäisesti todellisella viittaan epämääräisesti niihin mentaliteetteihin ja käsityksiin, joita sukupuolirooleihin tai rakkauteen usein liitetään. Vässykkämies ja kieroileva, houkutuksen omenaa tarjoava nainen muodostavat yhden suorastaan rasittavan kliseisen stereotyypin, mutta tämä elokuva käsittelee kliseitäkin kiehtovasti ja railakkaasti hullutellen.

Tiukan sensuurin aikakaudella seksuaalisuuden kuvaus oli tietenkin kiellettyä ja paheellista, mutta se ei silti tarkoita sitä, että tämä synti olisi saatu ihmisistä kitkettyä. Elokuvissakin seksuaalisuutta käsiteltiin erinäisin kiertotein ja tämä komedia on siitä loistava esimerkki! Nainen Eeva on suorastaan hämmästyttävän rietas teos aikaansa nähden, vaikka nykymaailman alastonkuvastoihin verraten se on pikemminkin sofistikoitunutta rakkauskujertelua. Eleganttia huumoria, nokkelia piiloviittauksia ja kaikin puolin komea farssi!

Pisteytys:
9/10

Maaliskuun elokuvat

$
0
0
Paratiisin avaimet
Ohjannut Hamy Ramezan
Suomi, Saksa & Turkki 2014, 27 min.
Lyhytelokuva, Draama, Historia
Pääosissa: Salar Ashtiyani, Yazdan Akhoondi




Paratiisin avaimet on koskettava, surullinen ja kaunis tuokiokuva maailmasta, tarkemmin sanottuna vuoden 1984 Iranista. Kodittomat veljekset, 15-vuotias Majid (Ashtiyani) ja 10-vuotias Adel (Akhoondi) tekevät kaikkensa selviytyäkseen arjesta sotaa käyvässä maassa: käyvät koulua, tekevät töitä ja haaveilevat paremmasta tulevaisuudesta. Tarinassa on ainekset pidempäänkin elokuvaan, mutta oikeastaan tämä lienee pysäyttävämpi tällaisenaan.

Pisteytys: 10/10

Independence Day - Maailmojen sota
Ohjannut Roland Emmerich
USA 1996, 145 min.
Scifi, Toiminta
Pääosissa: Will Smith, Bill Pullman, Jeff Goldblum, Vivica A. Fox



Roland Emmerichin paras elokuva kertoo ei-niin-yllättävästi koko maailmaa - eli Yhdysvaltoja - kohtaavasta täystuhosta. Valtavat avaruusoliot hyökkäävät maapallolle juuri Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän kynnyksellä, mutta onneksi jenkkien lentäjä-ässät ja niin ikään lentotaitoinen presidentti (Pullman) osaavat pelastaa tilanteen. Such wow! Jättimäisiä räjähdyksiä, jättimäisiä ufoja, huvittavia hahmoja ja riemukkaan mahtipontinen, mutta myös hellyyttävän kökkö tarina - eli kaikkinensa ihan kelpoa viihdettä. Aikansa menestyselokuva on ilmeisesti myös saamassa jatkoa lähivuosina, jäämme odottamaan jännityksellä.

Pisteytys: 7/10

Girl with a Pearl Earring - Tyttö ja helmikorvakoru
Ohjannut Peter Webber
Iso-Britannia & Luxemburg 2003, 100 min.
Draama, Romantiikka, Historia
Pääosissa: Scarlett Johansson, Colin Firth, Cillian Murphy



Jan Vermeerin kuuluisimman maalauksen (Turbaanipäinen tyttö) inspiroima fiktiivinen tarina kertoo piikatytöstä 1600-luvun hollantilaisessa kaupungissa. Tronie-maalausten hengessä myös Peter Webberin elokuva on eräänlainen tutkielma Grietin (Johansson) henkilöhahmosta. Tyttö ja helmikorvakoru on kuvattu upeasti: läikehtivä valo ja satunnaisilta tuntuvat, mutta tarkkaan harkitut sommitelmat ovat kuin Vermeerin maalauksista. Tracy Chavalierin samannimiseen kirjaan perustuva tarina on lähtökohdiltaan kiinnostava, mutta jää kuitenkin jotenkin ohueksi ja etäiseksi.

Pisteytys: 7/10

Frogs - Sammakot
Ohjannut George McCowan
USA 1972, 91 min.
Kauhu, Mysteeri
Pääosissa: Ray Milland, Sam Elliot, Joan Van Ark



Frogs on äärettömän hidastempoinen B-kauhu ja "luonto kostaa" -elokuva. Toivoin elokuvan olevan riemukkaan hauska, mutta voi pettymysten pettymys - hassuja kohtauksia oli ehkä kaksi tai kolme. Sammakkofobiasta kärsiville tämä saattaa toki aiheuttaa sydämentykytyksiä. Juonipaljastuksena täytyy kyllä kertoa, että sammakoiden rooli on vain kurnuttaa ja loikkia pahaenteisesti. Likaiset työt jäävät muiden eliölajien kontolle, ja selvää on, etteivät kummalliset kuolemat ole vahinkoja. Sammakot ovat selvästi kaiken takana.... Siis ihan konkreettisestikin, takana, edessä ja sivuilla - niitä on tosi paljon. Kaikkialla.

Pisteytys: 3/10

Pinocchio's Revenge
Ohjannut Kevin Tenney
USA 1996, 96 min.
Kauhu, Fantasia
Pääosissa: Rosalind Allen, Brittany Alyse Smith





Pinocchio's Revenge on hauskaa paskakauhua, jossa on muun muassa yllättävän yritteliäs juoni ja upean turha seksikohtaus. Elokuvassa kiireinen asianajajaäiti (Allen) tutkii murhakeissiä ja tuntee huonoa omatuntoa terapiassa ravaavan tyttärensä (Smith) laiminlyönnistä. Perhekriisi vyöryy kohti huipennustaan, kun lapsukainen ystävystyy riettaan ja pahoihin tekoihin yllyttävän Pinokkio-nuken kanssa. Epäselväksi tosin jäi, mitä ihmettä Pinokkio haluaa kostaa, ja kenelle.

Pisteytys: 5/10

Cutthroat Island - Kurkunleikkaajien saari
Ohjannut Renny Harlin
USA 1995, 124 min.
Seikkailu, Toiminta
Pääosissa: Geena Davis, Matthew Modine, Frank Langella




Surullisen kuuluisa Kurkunleikkaajien saari kertoo piraatista (Davis), joka etsii aarresaarta edesmenneen isänsä aarrekartan avulla - mutta saaliilla on tietysti muitakin tavoittelijoita. Lopputulos todellakin on aika surkea ja tahattoman koominen. Renny Harlinin ehkäpä kehnoin tekele on mainio malliesimerkki siitä, miten elokuvaa ei kannata tehdä: raha näkyy, mutta laatua ei silti ole. Lavasteetkin ovat täysin naurettavia. Huisista tapahtumasta toiseen touhotetaan kiivaalla tahdilla, mutta koko seikkailu tuntuu silti vain piinallisen tylsältä.

Pisteytys: 2/10

Populärmusik från Vittula -
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
Ohjannut Reza Bagher
Ruotsi & Suomi 2004, 105 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Max Enderfors, Andreas af Enehjelm



Mikael Niemen samannimiseen menestysteokseen perustuva Populäärimusiikkia Vittulajänkältä on realismia ja fantasiaa yhdistelevä kuvaus nuoruudesta perähikiällä. Kirja itsessään on mainio, eikä tämä adaptaatiokaan huono ole. Elokuva jäljittelee kirjaa hyvin uskollisesti ja tiivistää sopivista kohdista, tuoden kirjan maailman visuaaliseen muotoon valkokankaalle. Erityisesti näyttelijävalinnat ja ajankuva toimivat. Jotain vähän omaperäisempiä ratkaisuja olisi kuitenkin ollut kiva nähdä, sikäli elokuva jää hieman persoonattomaksi toisinnoksi.

Pisteytys: 7/10

Awakenings - Heräämisiä
Ohjannut Penny Marshall
USA 1990, 121 min.
Draama, Biografia
Pääosissa: Robin Williams, Robert De Niro, Julie Kavner




Tositapahtumiin perustuvassa draamassa ujo lääkäri (Williams) ratkoo mystisen unitaudin ongelmaa. Aihe on jo valmiiksi koskettava ja hämmästyttävä, joten käsittelytavaksi valittu korostettu sentimentaalisuus syö uskottavuutta hivenen. Kiinnostava moraalipohdinta lipeää liikaa koko perheen hempeilyelokuvaksi. Hyvä ja liikuttava draama tämä silti on, ja varsinkin Robert De Niro on loistava.

Pisteytys: 7/10

Wild - Villi vaellus
Ohjannut Jean-Marc Vallée
USA 2014, 115 min.
Draama, Biografia
Pääosissa: Reese Witherspoon, Laura Dern




Omaelämäkerralliseen kirjaan perustuva Wild - Villi vaellus kertoo 26-vuotiaan Cherylin (Witherspoon) matkasta kohti parempaa elämää. Sadan päivän mittaisella rankalla vaelluksella Cheryl etsii itseään, käy läpi äitinsä kuolemaa ja sen jälkeistä irtosuhteiden ja huumeiden ryydittämää masennustaan. Idea tuntuu hieman kuluneelta, mutta Cherylin menneisyyttä välähdyksin avaava elokuva on rakennettu hyvin ja näyttelijät ovat loistavia. Jean-Marc Vallée todistaa jälleen taitonsa ohjata inhimillistä ja aitoa draamaa, vaikka muutamat yksityiskohdat tuntuivatkin hieman epärealistisilta.

Pisteytys: 7/10

Godzilla
Ohjannut Gareth Edwards
USA 2014, 123 min.
Scifi, Toiminta, Jännitys
Pääosissa: Aaron Taylor-Johnson, Ken Watanabe, Elizabeth Olsen



Japanilaisen hirviösaagan toisessa jenkkiviritelmässä armeija sankaroi, kun jättimäiset oliot nousevat merestä ja rymistelevät pitkin maita ja mantuja. Leffassa on hienoja efektejä ja idean hölmöyteen nähden myös ihan hyviä ideoita, mutta joku tässä vaan tökkii. Godzilla karjuu hienosti eikä elokuvalla ole kovin pitkästi kestoakaan, mutta silti se pitkästyttää ja pahasti. Ehkä tämmöiseltä lähtökohtaisesti aivottomalta karjuntaa & räjähdyksiä -leffalta odottaisi, että toiminnan ytimeen päästäisi nopeammin eikä koitettaisi väsätä liian kunnianhimoisia (ja silti niin kliseisiä) isä-poika -tarinoita. Been there, seen that - antakaa jo sen Godzillan karjua!

Pisteytys: 5/10

21 tapaa pilata avioliitto
Ohjannut Johanna Vuoksenmaa
Suomi 2013, 89 min.
Komedia
Pääosissa: Armi Toivanen, Essi Hellén, Riku Nieminen, Aku Hirviniemi




Elokuvateattereissa huikeita katsojalukuja kerännyt 21 tapaa pilata avioliitto on tuskallisen mielikuvitukseton suomileffa. Hyvät näyttelijät eivät pelasta tylsää käsikirjoitusta, jossa ei tunnu olevan yhtäkään omalaatuista oivallusta. Typerän epäuskottava idea kerrotaan vielä kaiken lisäksi kaavamaisen ennalta-arvattavasti. Muutamat, joskin sivujuonteiksi jäävät, sketsimäiset kohtaukset sentään hymyilyttävät.

Pisteytys: 3/10

Only Lovers Left Alive
Ohjannut Jim Jarmusch
USA 2013, 123 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Tilda Swinton, Tom Hiddleston




Vampyyriestetiikalla ja mustalla komedialla herkutteleva Only Lovers Left Alive kertoo vuosisatoja eläneestä vampyyripariskunnasta. Elämällä ei enää ole juuri mitään annettavaa, mutta siitä ei tohtisi luopuakaan. Ideassa on paljon potentiaalia, mutta toteutus on liiankin fiilistelyvoittoinen ja kokonaisuus tuntuu vain mitäänsanomattomalta väläytykseltä. Vuosisataista romanssia olisi voinut tarkastella monipuolisemminkin.

Pisteytys: 6/10

The Imitation Game
Ohjannut Morten Tyldum
Iso-Britannia & USA 2014, 114 min.
Draama, Historia, Biografia
Pääosissa: Benedict Cumberbatch, Keira Knightley, Matthew Goode, Allen Leech




Toisen maailmansodan aikaiseen Iso-Britanniaan sijoittuva draama tarkastelee ihmisyhteisöä ja sen sosiaalista vuorovaikutusta. Päähenkilö  Alan Turning (Cumberbatch) on nerokas matemaatikko, mutta sosiaalisilta taidoiltaan kömpelö töksäyttelijä. Turningin suuri sankariteko on ratkaista saksalaisten Enigma-salakirjoituskoneen arvoitus, mutta sosiaalisten tilanteiden mysteeriä hän ei osaa avata, eikä siksi lopulta saa arvostusta osakseen. Vaikka temaattisesti dramatisointi on toimiva ja jopa kekseliäs, henkilökuvana Turningin tarina jää typerän yksiulotteiseksi.

Pisteytys: 7/10

How Green Was My Valley - Vihreä oli laaksoni

$
0
0
Ohjannut John Ford
USA 1941, 118 min.
Draama
Pääosissa: Roddy McDowall, Donald Crisp, Sara Allgood, Maureen O'Hara, Walter Pidgeon, Irving Pichel

How green was my valley then....



1800-luvun Walesin sydämessä, kuvankauniissa laaksossa on pieni herttainen kylä, jonka asukkaat saavat toimeentulonsa hiilikaivoksesta. Tarinan keskipisteenä on Morganien monilapsisen perheen kuopus Huw (McDowall/Pichel), joka kaihoisasti muistelee noita lapsuutensa kauniita, kadotettuja aikoja. Huw on perheensä ainoa kouluja käynyt lapsi, mutta opintojen jatkamisen sijaan hän haluaa kiihkeästi työskennellä hiilikaivoksessa isoveljiensä ja isänsä tapaan ja olla näin osana ikuiselta tuntuvaa perinteen jatkumoa.

Vaikka Huwin muistoissa lapsuus on idyllistä onnen aikaa, oli maailma jo todellisuudessa muuttunut. Hiilikaivoksen tuottavuus ei ollut entisen veroista, ja nuori polvi kauhistutti vanhempiaan ammattiyhdistystoimintaan osallistumalla tai meren taakse Amerikkaan muuttamalla. Uutta aikaa heijastelee myös perheen tyttären Angharadin (O'Hara) epäonninen romanssi saarnamies Gruffyddin (Pidgeon) kanssa. Vihreä oli laaksoni onkin kertomus nostalgiasta, menneisyyden kaipuusta ja aikojen muutoksesta.

Nostalgia on mielenkiintoinen mielenmaisema. Menneisyyttä kohtaan koettu kaiho kertoo usein esimerkiksi kulta-aikojen etsimisestä tai eksotiikan kaipuusta. Vanhoihin hyviin aikoihin palataan muistojen avulla, mutta tämä tapa on vääjäämättä subjektiivisuudessaan epävarmaa. Tämän ja monen muun tekijän summana menneisyys onkin lopulta aina nykyisyyden tuotos. Elokuvan maailmassakin muisteltu kulta-aika on jo muuttumassa, eivätkä muistot välttämättä täysin vastaa todellisuutta. Kuvattu pieni kyläkin on kliseinen unelma, mutta sellaisenaan toki hyvin aito. Myös kulisseissa autenttisuuden puute on havaittavissa: näyttelijäkaarti ei suinkaan ole Walesista, saati sitten että maailmansodan tuoksinnoissa elokuvaa oltaisi voitu kuvata muualla kuin Yhdysvaltalaisissa lavasteissa. Nämä tekijät eivät kuitenkaan vähennä elokuvan laatua tai arvoa, oikeastaan jopa päinvastoin.

Mielenkiintoisen tematiikan lisäksi John Fordin ohjaama draama on kaunis sekä tarinaltaan että visuaaliselta ilmeeltään. Myös roolisuoritukset ovat upeita ja eritoten nuoren Roddy McDowallin Huw-hahmo on valloittava! Vuoden 1941 myllerryksissä kaihoisa ja koskettava elokuva otettiin vastaan ilolla: suurmenestys palkittiin muun muassa viidellä Oscarilla, ja se nappasi parhaan elokuvan pystin sellaistenkin klassikoiden kuten Citizen Kanen ja Maltan haukan nenän edestä. Vihreä oli laaksoni on omaan makuuni hivenen turhan sentimentaalinen, vaikka sen viehättävyyttä ja kiinnostavuutta en tohdikaan kiistää.

Pisteytys:
8/10

Dumbo

$
0
0
Ohjannut Ben Sharpsteen
USA 1941, 64 min.
Animaatio, Musikaali
Pääosissa: Edward Brophy, Verna Felton, Herman Bing, Cliff Edwards

A baby with eyes of blue, straight from heaven, right to you.
Vuosikymmenen alku oli Disneylle vaikeaa aikaa. Eurooppalaisten sota näkyi studiolla lähinnä valtavina lipunmyyntitappioina, kun Pinocchio (1940) ja Fantasia (1940) eivät osoittautuneetkaan kummoisiksi menestyksiksi. Lisäksi työntekijöiden lakko ja vaatimukset kunnon palkasta aiheuttivat Walt-sedälle päänvaivaa. Seuraava elokuva päätettiinkin tuottaa pienellä budjetilla ja animaatiota yksinkertaistettiin rutkasti. Disneyn onneksi vuonna 1941 ensi-iltansa saanut Dumbo nettosi valtavat lipunmyyntitulot - sen herkkyys ja sympaattisuus vetosi vaikeina sota-aikoina lämminhenkistä viihdettä kaipaaviin ihmisiin.

Lastenkirjaan perustuva Dumbo kertoo hyväksytyksi tulemisesta, ainutlaatuisuudesta ja vaikeuksien voittamisesta. Päähenkilö on pieni norsuvauva Dumbo, joka joutuu sirkuksessa hylkiöksi suurten korviensa takia. Dumbo on tietenkin valtavan hellyyttävä! Liikuttavat ja hauskat kohtaukset vaaleanpunaisine elefantteineen, ikimuistoiset laulut sekä vapauttavaa katharsista kohti rytmikkäästi lipuva tarina muodostavat todella kauniin kokonaisuuden. Dumbon tarinasta kaavailtiin alunperin vain lyhytelokuvaa, mutta budjettihuolien takia siitä päätettiinkin tehdä halvasti tuotettu, kokopitkä elokuva. Tämä, ja arvatenkin myös tiukka budjetti, selittävät elokuvan poikkeuksellisen vähäisen keston.

Olin katsonut Dumbon viimeksi alle kouluikäisenä, joten muistot tästä klassikosta olivat aika hatarat. Tunteikas ja yksinkertaisesti superihana animaatio pomppasi kertaheitolla kamppailemaan Disney-lemppareideni kärkipaikoista! Pelkistetty animaatio on todella eläväistä ja täynnä upeita oivalluksia. Elokuva on hyvin selkeästi suunnattu lapsille, joten sen (ja hieman huolimattoman tuotannon) vuoksi sanoma ei ole erityisen monisävytteinen tai syvällinen - mutta ei sellaistakaan aina jaksa kaivata. Kokonaisuus on kuitenkin valloittava.

Pisteytys:
9/10
Viewing all 1396 articles
Browse latest View live