Ohjannut Michael Curtiz
USA 1942, 126 min.
Biografia, Musikaali, Draama
Pääosissa: James Cagney, Joan Leslie, Walter Huston
USA 1942, 126 min.
Biografia, Musikaali, Draama
Pääosissa: James Cagney, Joan Leslie, Walter Huston
![]() |
I am the Yankee Doodle Boy! |
Kuuluisan musikaalitähden George M. Cohanin (Cagney) elämänvaiheet sivuavat Yhdysvaltain historian merkkihetkiä, aina itsenäisyyspäivälle osuneesta syntymäpäivästä lähtien. Cohan kertoo elämäntarinaansa Yhdysvaltain presidentille, ja tämän turinoinnin kautta tiivistetään kahdessa tunnissa oivasti paljon amerikkalaista unelmaa ja kansakunnan kohtalonhetkiä - musikaalinumeroilla ja kevyellä komedialla höystettynä.
Patriotismi ja Yhdysvaltain hersyvä ylistys ovat elokuvan räikeän selkeitä ydinteemoja. Yankee Doodle Dandy on taatusti nostattanut mielialoja sota-ajan keskellä, mutta pakahduttava isänmaanylpeys on ainakin näin jälkeenpäin ja suomalaisittain arvioituna lähinnä älytöntä. Ajan kontekstin kuitenkin ymmärtää. Elokuvan ensi-iltakin tähdättiin Memorial Dayn eli sodissa kaatuneiden muistopäivän tienoille. Markkinointi toimi ja teatterit olivat tupaten täynnä: Yankee Doodle Dandy kohosi Warner Brosin suurimmaksi siihenastiseksi kassamagneetiksi. Myös oikea George M. Cohan ehätti juuri ja juuri nähdä itsestään kertovan elokuvan ennen kuin menehtyi syöpään saman vuoden marraskuussa.
On huhuttu, että elokuvan yhtenä tarkoituksena oli puhdistaa kommunistisympatioista epäillyn James Cagneyn maine. Ei ole oikeastaan mitään väliä, onko tuo väite totta vai ei, sillä Cagneyn suoritus on joka tapauksessa ilmiömäinen. Cagney on virtuoosimainen monitaituri, jonka eläytymiskyky on liikuttavan aitoa. Juuri tästä syystä elokuva on näkemisen arvoinen, toki myös sota-ajan tähtilippupropagandansa puolesta Yankee Doodle Dandy on mielenkiintoinen pala jenkkilän patrioottista historiaa.
Patriotismi ja Yhdysvaltain hersyvä ylistys ovat elokuvan räikeän selkeitä ydinteemoja. Yankee Doodle Dandy on taatusti nostattanut mielialoja sota-ajan keskellä, mutta pakahduttava isänmaanylpeys on ainakin näin jälkeenpäin ja suomalaisittain arvioituna lähinnä älytöntä. Ajan kontekstin kuitenkin ymmärtää. Elokuvan ensi-iltakin tähdättiin Memorial Dayn eli sodissa kaatuneiden muistopäivän tienoille. Markkinointi toimi ja teatterit olivat tupaten täynnä: Yankee Doodle Dandy kohosi Warner Brosin suurimmaksi siihenastiseksi kassamagneetiksi. Myös oikea George M. Cohan ehätti juuri ja juuri nähdä itsestään kertovan elokuvan ennen kuin menehtyi syöpään saman vuoden marraskuussa.
On huhuttu, että elokuvan yhtenä tarkoituksena oli puhdistaa kommunistisympatioista epäillyn James Cagneyn maine. Ei ole oikeastaan mitään väliä, onko tuo väite totta vai ei, sillä Cagneyn suoritus on joka tapauksessa ilmiömäinen. Cagney on virtuoosimainen monitaituri, jonka eläytymiskyky on liikuttavan aitoa. Juuri tästä syystä elokuva on näkemisen arvoinen, toki myös sota-ajan tähtilippupropagandansa puolesta Yankee Doodle Dandy on mielenkiintoinen pala jenkkilän patrioottista historiaa.
Pisteytys:
7/10