The Wolf Man - Ihmissusi

Vanha taru kertoo, että ukonhatun kukkiessa täysikuun aikaan voi hyväkin mies muuttua hirviöksi... Tarina osoittautuu todeksi, kun huikentelevainen Larry Talbot (Chaney) seikkailee metsässä väärään aikaan ja kohtaa kummallisen suden, joka ehättää purra Larrya. Muistinmenetykset, oudot surmat ja mystiset jalkakarvat antavat Larrylle aihetta pelätä pahinta. Asiaa pahentaa se, että Larry on tavannut ihastuttavan, joskin jo kihloissa olevan neidon (Ankers) - jonka hän nyt pelkää surmaavansa.

Universalin kauhufilmien sarjassa Ihmissusi oli jo itse asiassa toinen ihmissusia käsittelevä elokuva, mutta vuonna 1935 ilmestynyt Werewolf of London ei ollut kummoinenkaan menestys. Itse asiassa myös Ihmissusi ilmestyi maailman kuohujen kannalta kehnoon aikaan, koska suursota ulotti lonkeronsa Yhdysvaltoihin Pearl Harborin iskun myötä vain muutamia päiviä ennen elokuvan ensi-iltaa. Todellisen maailman kauhujen keskellä elokuvahirvitykset tuskin toimivat erityisen hyvänä todellisuuspakona. Filmi vakiinnutti silti nopeasti paikkansa Universalin monsterikavalkadissa ja sille tehtiin liuta jatko-osia jo 1940-luvulla. Viimeisin Universalin ihmissusiviritys on  The Wolfman (2010), joka tosin taisi olla melkoinen floppi.

Ihmissusi on merkittävä teos, koska sen näkemys ihmissudesta on juurtunut vahvasti populaarikulttuuriin: kahdella jalalla kulkeva, tavallista sutta suurempi karvakasa on tullut tutuksi vuosien varrella useammistakin elokuvista. Samalla ihmissuteen liittyy Jekyll & Hyde -dikotomia, hyvän ja pahan kaksinkamppailu yhdessä ihmisessä. Kiinnostavasta teemasta huolimatta elokuvan juoni on vähän kökkö, mutta jollain kummallisella tavalla tönkköys luo omanlaistaan creepyä tunnelmaa. Karmean (koomisen) hirviön esittelyn sijaan keskipisteenä on Larry, joka muuttuu iloisesta tirkistelijä-flirttailijasta traagiseksi varjoksi entisestä itseästään. Näin ihmissuden tematiikan kautta kuvataan myös seksuaalisuutta, kun Larry-polo joutuu kamppailemaan viettien ja tapakulttuurin välillä, peläten villejä himojaan. Muutamat juonikuviot ja hahmojen yksinkertaisuus jopa hieman ärsyttivät, enkä voi sanoa liiemmin innostuneeni tästä Universal-klassikosta. Mielenkiintoisen tematiikan, klassikkoelementtien ja lyhyen kestonsa puolesta filmi kuitenkin on ihan miellyttävää katseltavaa.

Pisteytys:

7/10